Metsätilojen tarjonta pysyi marraskuussakin vahvana lokakuun tapaan.
Hannu Liljeroos kirjasi seurantaansa 231 uutta, myyntiin tarjottua kohdetta. Koko vuoden määrä on 1 813.
Myytävää tuli paljon Pohjanmaan maakuntiin, Lappiin, Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Savoon, Keski-Suomeen ja Varsinais-Suomeen.
| Maakunta | Kaupan kpl | Myyty kpl | Myyty ha | Taimikot % | Hakkuu- kypsät % | Puusto, m3/ha | Tukki-% | e/ha | e/m3 | Hinta- kerroin | Puusto- kerroin |
| Varsinais-Suomi | 45 | 35 | 843 | 19 | 20 | 134 | 38 | 7633 | 57 | 1.03 | 1.19 |
| Satakunta | 61 | 42 | 993 | 26 | 18 | 115 | 39 | 6164 | 53 | 0.96 | 1.14 |
| Häme-Uusimaa | 95 | 65 | 1757 | 24 | 16 | 134 | 40 | 7616 | 57 | 1.02 | 1.19 |
| Etelä-Karjala | 52 | 39 | 873 | 25 | 13 | 129 | 37 | 6524 | 51 | 0.92 | 1.09 |
| Kymenlaakso | 46 | 37 | 695 | 22 | 13 | 122 | 36 | 6072 | 50 | 0.91 | 1.05 |
| Pirkanmaa | 103 | 76 | 2283 | 22 | 20 | 147 | 42 | 8043 | 55 | 1.04 | 1.17 |
| Etelä-Savo | 116 | 84 | 2469 | 27 | 14 | 120 | 39 | 6548 | 55 | 0.92 | 1.09 |
| E- ja K-Pohjanmaa | 236 | 193 | 5627 | 23 | 14 | 101 | 30 | 4265 | 42 | 0.93 | 1.07 |
| Keski-Suomi | 137 | 109 | 2822 | 27 | 10 | 115 | 34 | 5714 | 50 | 0.90 | 1.06 |
| Pohjois-Savo | 143 | 97 | 3237 | 21 | 13 | 121 | 36 | 5798 | 48 | 0.93 | 1.08 |
| Pohjois-Karjala | 176 | 126 | 4426 | 19 | 16 | 128 | 34 | 5775 | 45 | 0.88 | 1.00 |
| Kainuu | 118 | 81 | 3960 | 23 | 9 | 97 | 25 | 3308 | 34 | 0.84 | 0.96 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 288 | 207 | 7645 | 21 | 13 | 89 | 20 | 2817 | 32 | 0.93 | 1.08 |
| Lappi | 197 | 138 | 7513 | 15 | 11 | 91 | 21 | 2269 | 25 | 0.86 | 0.96 |
| Koko maa | 1813 | 1329 | 45143 | 108 | 31 | 4575 | 42 | ||||
| Lisäys marraskuu | 231 | 171 | 5225 |
Hannun hintaseuranta 1.1.2024-30.11.2024. Seuranta kattaa noin 90 prosenttia vapaiden markkinoiden tilakaupoista.
Hintakerroin on toteutuneiden kauppahintojen ja hinnoittelun summa-arvon suhde.
Puustokerroin saadaan kun kauppahinta jaetaan puuston arvolla. Jos kerroin on 1,20, niin kauppahinta on 20 prosenttia puuston arvoa suurempi.
Kauppoja solmittiin 171 ja koko vuoden kauppaluku on 1 329. Tänä vuonna myydyn metsämaan pinta-ala on 45 143 hehtaaria. Kaikkien kauppojen kauppasummat ovat yhteensä 206,5 miljoonaa euroa.
Kauppamäärä on vuodessa lisääntynyt 17 prosenttia ja myyty pinta-ala 30 prosenttia. Kauppaa on tehty Pohjois-Suomessa entistä enemmän.
Marraskuun suurimmat kaupat:
| Kunta | Pinta-ala | Lähtöhinta | Kauppahinta | e/m3 | h-kerroin | Ostaja |
| Akaa | 107 | 599,000 | 894,000 | 63 | 1.11 | yksityinen |
| Sotkamo | 184 | 820,000 | 796,980 | 39 | 0.83 | United Bankers Oyj |
| Parikkala | 79 | 526,900 | 702,170 | 54 | 1.11 | United Bankers Oyj |
| Hattula | 66 | 580,000 | 682,000 | 51 | 1.05 | SKR Metsä Ky |
| Tohmajärvi | 77 | 497,000 | 572,980 | 58 | 1.03 | United Bankers Oyj |
| Karkkila | 79 | 470,000 | 541,000 | 70 | 0.81 | Kestävä Metsä KER II Ky |
| Rovaniemi | 207 | 450,000 | 458,000 | 24 | yksityinen | |
| Kitee | 60 | 395,000 | 392,000 | 38 | 0.80 | SKR Metsä Ky |
| Heinävesi | 58 | 400,000 | 388,500 | 52 | 0.97 | yksityinen |
| Ilomantsi | 51 | 378,200 | 383,000 | 48 | 0.86 | IAIK Oy |
| Pielavesi | 75 | 300,000 | 358,980 | 46 | 1.07 | United Bankers Oyj |
Hintaseurannan suurin kauppa tehtiin Akaassa kuten kuukausi aiemminkin. Kauppa sisälsi metsämaan ohella 21 hehtaaria peltoa. Pellon arvioitu arvo on vähennetty kauppahinnasta, joka oli 1 090 000 euroa.
Myös Parikkalan kaupassa oli pieni peltoala.
Aktiivisimmat ostajat ovat UB-rahastot ja Conifer Consulting -yhtiö. Niiden lisäksi oululainen IAIK Oy ja yksityiset ostajat ovat ostaneet neljä muuta suurta kohdetta.
Instituutioiden ostot kasvussa, osuus laskussa
Instituutioiden ostoihin käyttämä rahamäärä on kasvanut muutamalla miljoonalla, mutta osuus kauppasummista on laskenut.
Institutionaaliset sijoittajat ovat käyttäneet ostorahaa tänä vuonna 87,3 miljoonaa euroa. Kaikkien seurantakauppojen kauppasummat ovat yhteensä 206,5 miljoonaa euroa eli instituutioiden osuus kaupoista on euroilla mitattuna nyt 42 prosenttia. Vuosi sitten suhdeluku oli tasan 50.
Instituutiot näkevät metsätilojen ja kantohintojen suhteen houkuttelevana, kuten alla oleva kooste instituutioiden katsauksista osoittaa.
S-Pankin rahastolla ostoton vuosi
S-Pankin metsärahasto ei ole ostanut kuluneena vuonna ainuttakaan Liljeroosin seurannassa ollutta kohdetta. Rahastonhoitaja Timo Hakulinen kirjoittaa katsauksessaan 16.9.2024 seuraavasti:
”Tällä hetkellä kiinteistöjen kauppahinnan pystyy parhaimmillaan kuittaamaan ensimmäisellä hakkuukerralla. Tällaista tilannetta ei ole nähty markkinoilla ainakaan kymmeneen vuoteen. Onkin erikoista, kun metsätilakaupassa halutaan jostakin syystä käyttää ”pahimmillaan” useamman vuoden keskiarvohintaa, vaikka tukkipuun hinta on pelkästään tämän vuoden aikana noussut edellisistä huipuistaan 10 prosenttia ja kuitupuun vielä tätäkin enemmän. Toisin sanoen arvostuksissa ja kiinteistökaupoissa käytettävän puun hinnan ja hakkuista saatavan hinnan arbitraasi on suuri, mikä tarjoaa metsätilojen ostajille mahdollisuuden vaurastua ilman suurta riskiä arvonnousun odottelusta.”
Myös OP-rahastolla hiljainen vuosi
Osuuspankin metsärahaston hoitaja Tapio Tilli kirjoittaa katsauksessaan Q3/2024:
”Metsätilojen hinnat laskivat alkuvuoden aikana. Taustalla on kohonneet tuottovaateet ja kysynnän lasku. Erityisesti väheni institutionaalisten ostajien kysyntä. Kesän jälkeen korkotason lasku ja institutionaalisten ostajien vähittäinen palaaminen markkinaan ovat kääntäneet hinnat taas hienoiseen nousuun. Rahasto teki Q3:lla kaupat 11 metsätilasta. Rahaston likviditeetti on säilynyt hyvänä ja tilojen ostoa tullaan jatkamaan myös vuoden viimeisellä kvartaalilla.”
”Rahasto jatkoi tuulivoimarakentamiseen tähtäävien maanvuokrasopimusten tekoa ja Q3:lla allekirjoitettiin kolme sopimusta. Tämän lisäksi rahasto purki neljä sopimusta, koska vuokralaisen selvitysten perusteella hankkeilla ei ollut mahdollisuutta edetä rakentamisvaiheeseen. Markkinoilla näyttääkin muodostuneen tilanne, jossa osa hankkeista etenee suunnitellusti ja osa purkautuu hankekehitykseen tulleisiin esteisiin. Rahastolla on tuuli- tai aurinkovoiman rakentamiseen tähtäävä maanvuokrasopimus 166 tilalla.”
Aari Metsä: Hintataso houkuttelee
Lähinnä instituutiosijoittajien metsätiloja hallinnoiva Aari Metsä puolestaan kirjoitti syksyn markkinakatsauksessaan näin:
”Puun hintakehitykseen suhteutettuna metsätilojen hintataso on tällä hetkellä erittäin houkutteleva. Pitkällä aikavälillä näkymät metsätilojen hintojen kehitykselle näyttävät positiiviselta.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Timo Hakulisen analyysi puukaupoissa maksettavien puunhintojen ja ja metsätilakauppojen puunhintojen suhteesta on erittäin ajankohtainen ja perusteltu. Tilanne on erittäin ajankohtainen etenkin Pohjois-Pohjanmaalla.
Pohjois-Pohjanmaan puun hintakehitystä ja metsätilakauppojen hintakehitystä vuodesta 2023 havainnollistaa seuraava:
Puun hintakehitys Pohjois-Pohjanmaalla vuodesta 2023:
Pohjois-Pohjanmaan puukaupoissa puun hinnat ovat nousseet uudistushakkuilla vuodesta 2023 merkittävästi. Kesäkuussa 2023 mäntykuidusta maksettiin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin n. 28 euroa/m3 ja mäntytukista n. 70 €/m3. Tänä syksynä mäntytukista on maksettu järkijään yli 80 euron kuutiohintoja ja mäntykuidusta n. 35 €/m3 kuutiohintoja. Reilussa vuodessa puun hinta on noussut mäntykuidun osalta noin 25 prosenttia ja mäntytukin osalta n. 15 prosenttia.
Metsätilakauppojen hintakehitys Pohjois-Pohjanmaalla vuodesta 2023:
Vuoden 2023 metsätilakauppojen keskikuutiohinnat oli Pohjois-Pohjanmaalla 33€/m3 Vuoden 2024 keskikuutiohinnat ovat Pohjois-Pohjanmaalla 32€/m3. Keskikuutiohinnoissa jopa lievää laskua.
JOHTOPÄÄTÖKSET:
Puusta on kova kilpailu Pohjois-Pohjanmaalla ja puun hinta näyttää yhä tukevammin asettautuvan uudelle korkeammalle tasolle. Pohjoisen metsätilat ovat keskikuutiohinnoiltaan liiankin kilpailukyisiä puolet kalliimpiin Etelän metsätiloihin verrattuna. Keskikuutiohinnoissa on havaittavissa jopa pientä täysin perusteetonta laskua vuodesta 2023, kun tilannetta tarkastellaan puun hintakehitykseen tulevaisuuden puun kysyntään suhteutettuna.
Metsätilojen hinnat ovat perinteisesti seuranneet pienellä viiveellä puun hintakehitystä. Metsätilojen hinnoissa ei ole vielä näkynyt vastaavaa nousua mitä on puun hinnassa nähty. Pohjoisen metsätilat ovat keskikuutiohinnoiltaan liiankin kilpailukyisiä puolet kalliimpiin Etelän metsätiloihin verrattuna.
Mikäli puun hinta asettuu nykyiselle tasolle niin etenkin Pohjois-Pohjanmaalla metsätilojen hinnoissa puun hintakehityksestä ja puun hyvästä kysyntänäkymästä johtuvaa nousupainetta.
Metsätilan myyjien kannattaa olla tarkkana, että ei myy kohdetta liian halvalla. Tilanne on nyt se, että ensimmäisellä tarjouskierroksella tilaa ei välttämättä kannata myydä, ellei tarjoukset ole myyjän näkökulmasta perutellulla tasolla suhteessa puun hintakehitykseen.
Tällä hetkellä metsätilamarkkinoilla tilanne on se, että lukuisat ostajat ovat heränneet ovat kiinnostuneet syystäkin Pohjoisen laadukkaista metsätiloista. Mikäli kaupoille haluaa jatkossa edes joskus päästä, niin tuottovaatimuksia on ensimmäisenä hilattava alaspäin. Kauppaa on tehty viime kuukausina paljon konemiesten kanssa, jotka ymmärtävät erittäin hyviin sen mitä metsätilakaupan jälkeisestä puukaupasta saadaan irti.
Tuomo Liikanen,
Rovaniemi
Maakuntataulukosta puuttuu hintakerroin.
No nyt näkyy vaikka oikea reuna on vielä osittain leikkautunut pois.
Kiitos havainnosta, nyt oikealla näkyvät sekä hinta- että puustokertoimet, edellyttää tosin pientä hiiren liikettä.