Tilakauppaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos on havainnut, että myytävien metsätilojen määrä on jatkuvasti noin 20 prosenttia suurempi kuin kauppaluku, eivätkä kaikki kohteet mene kaupaksi.

”Varsinkin Pohjois-Suomessa myytävien tilojen hintapyyntöjä joudutaan laskemaan ja tarjousten takarajaa jatkamaan.”

Ilmiö ei ole uusi, mutta tänä vuonna vahvistunut.

Myyty metsämaan pinta-ala on tämän vuoden kaupoissa noin 26 000 hehtaaria. Siitä on 14 prosenttia Etelä-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme-Uusimaa, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso), 51 prosenttia Väli-Suomessa ja 35 prosenttia Pohjois-Suomessa (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi).

Tänä vuonna on Pohjois-Suomessa myyty metsämaata selvästi vähemmän kuin vuosi sitten ja vastaavasti Etelä-Suomessa enemmän.

Liljeroos on kirjannut seurantaansa syyskuun loppuun mennessä 1 143 myyntiin tarjottua metsätilaa. Neljän edellisen vuoden keskiarvo on 1 138.

”Tarjonta on pysynyt viime vuosina varsin vakaana. Maakuntakohtaista vaihtelua on sen sijaan enemmän.”

Samankaltainen tilanne on tehtyjen kauppojen määrissä. Tänä vuonna seurantaan on kirjattu 874 tehtyä kauppaa, kun neljän edellisen vuoden keskiarvo on 882.

Syyskuun kymmenen suurinta kauppaa

Syyskuun suurin kauppa tehtiin Lieksassa sijaitsevasta noin 223 hehtaarin kohteesta. Kauppahinta oli 1 300 000 euroa, ja ostaja Tornator. Liljeroos tulkitsi kuitenkin, että kauppa ei ole edustava, ja siksi se ei ole taulukossa mukana.

Ranskalainen sijoitusyhtiö France Valley Revenu Europe tuli Suomen tilamarkkinoille viime vuonna. Tänä vuonna ostoja on kertynyt seitsemän ja niiden kauppasummat ovat yhteensä 2,9 miljoonaa euroa.

ForestVital on metsänlannoituksiin erikoistunut yritys.

Institutionaalisten sijoittajien kaupat tammi-syyskuu

Luettelossa ovat ne ostajat, joiden kauppasummat ovat yli miljoona euroa. Sen alle jää suuri joukko merkittäviä ostajia kuten S-Pankin metsärahasto, Metsähallitus, Silvestica Green Forest Finland, Metsä ja Puu ja Finsilva.

Tornator on ollut tänä vuonna erityisen aktiivinen. Sen vahvaa ostoaluetta on Pohjois-Karjala, josta se osti esimerkiksi syyskuussa yhdeksän kohdetta yhteisarvoltaan 1,3 miljoonaa euroa.

Tämän vuoden kaikkien seurantakauppojen kauppasummat ovat yhteensä noin 126 miljoonaa euroa. Institutionaalisten sijoittajien osuus euroilla mitattuna on 52 prosenttia.

Viime vuoden vastaava luku oli 72 prosenttia: instituutioiden kaupankäynti on siis laskenut tänä vuonna huomattavasti ja on nyt suunnilleen samalla tasolla kuin 2021.

”Ammattimaisten ostajien osuuden laskiessa yksityisillä ostajilla on paremmat mahdollisuudet löytää hyviä kohteita.”

Metsäkiinteistöjen hinnat pitävät

Metsätilamarkkinoilla ei ole havaittavissa muiden kiinteistömarkkinoiden kaltaista hintatason romahdusta.

Nimellinen hintataso on säilynyt kolmannen kvartaalin (heinä-elo-syyskuu) aikana kokonaisuutena varsin vakaana. Hintataso näyttäisi lievästi nousseen Kainuussa ja laskeneen Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla (Etelä- ja Keski-Pohjanmaa + Pohjanmaa).

”Kauppojen alueellista jakautumista maakuntien sisällä en ole tarkastellut, ainoastaan hintaseurannan tunnuslukuja, enkä ole ottanut huomioon myöskään inflaatiota.”

Keskimääräiset hintakertoimet ovat laskeneet heinä-elo-syyskuun aikana melkein kaikissa maakunnissa.

”Tämä osoittanee, että tila-arvioiden laadinnassa käytetyt maapohjien, puustojen ja taimikoiden arvot ovat nousseet suhteellisesti enemmän kuin kauppahinnat.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.