Hannu Liljeroos on koostanut ylläolevaan taulukkoon metsätilakaupat viimeksi kuluneelta puolivuotiskaudelta eli aikaväliltä 1.8.2021-31.1.2022.

Tammikuussa Liljeroos kirjasti seurantaansa tammikuussa 89 uutta, edustavaa myyntikohdetta, mikä on tavanomainen määrä vuoden alussa.

Eniten tarjontaa on Pohjanmaan maakunnissa ja Lapissa. Joukossa on neljä kohdetta, joissa hintapyyntö on päälle 300 000 euroa (Multia 75 ha, 390 000 €; Rovaniemi 202 ha, 350 000 €; Kangasniemi 42 ha, 326 000 € ja Tuusniemi 70 ha, 315 000 €).

Uusia kauppoja tammikuussa tehtiin 133, mikä on selvästi vuodentakaista enemmän. Kainuun kauppaluku 18 on suurin, sitten tulevat Pohjois-Karjalan 17 ja Pohjois-Pohjanmaan 16.

Tammikuun kaupoissa käytettiin ostorahaa noin 21 miljoonaa euroa, ja niissä vaihtoi omistajaa noin 4 800 hehtaaria metsämaata. Metsämaahehtaarin keskihinnaksi tulee 4 380 euroa.

Tammikuun suurimmat kaupat

Allaolevassa taulukossa ovat tammikuun suurimmat julkiset kaupat. Suurin kauppa sisälsi Ilomantsissa sijaitsevan 213 hehtaarin tilan lisäksi kaksi tilaa Pieksämäeltä. Myyjä ja ostaja olivat yksityisiä.

”Tammikuulle on ollut tyypillistä suuret kaupat. Onko niin, että niiden kaupanteko ajoitetaan tarkoituksella vuodenvaihteen yli?”, Liljeroos pohtii.

Sastamalan 71 hehtaarin kaupassa on mielenkiintoista, että yksityissijoittaja osti kahdella kaupalla neljä vierekkäistä tilaa ja myi ne yhtenä kokonaisuutena eteenpäin lyhyehkön omistusajan jälkeen.

Instituutioiden kaupat

Instituutiosijoittajat tekivät tammikuussa 65 kauppaa eli puolet kaikista Liljeroosin seurannan kaupoista. Euroilla mitattuna niiden markkinaosuus on peräti 69 prosenttia.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan kauppamäärä on 17 ja niistä 15 meni jollekin instituutiolle. Eniten ostorahaa käytti S-Pankin metsärahasto. Luonnonperintösäätiö osti Posiolta 30 hehtaarin suuruisen tilan 103 000 euron kauppahinnalla.

Hintatason nousussa isoja maakuntaeroja

Edellisessä katsauksessa Liljeroos totesi, että metsämaan keskihinta oli viime vuonna koko maassa 4 045 euroa. Nousua edellisestä vuodesta kertyi peräti 19 prosenttia. Kun ottaa huomioon keskipuuston ja tukkiosuuden pienen kasvun, keskihinnan todellinen nousu on noin kaksitoista prosenttia.

Kauppahintoja seuraavan Mika Venhon (Suomen Sijoitusmetsät Oy) mukaan heidän koko maata koskeva markkinahintaindeksinsä nousi 10,8 prosenttia. Maanmittauslaitoksen asiantuntija Esa Ärölä vahvistaa, että heidän tilastoinnissa metsätilojen hehtaarihinta nousi viime vuonna 12 prosenttia.

”Maakuntakohtaisen hintatason kehitykseen vaikuttavat monet muuttuvat tekijät”, Liljeroos korostaa.

Kainuussa keskimääräinen puumäärä ja tukkipuun osuus pysyivät samoina 2020 ja 2021. Myös hakkuukypsien puustojen osuus oli molempina vuosina 9 prosenttia. Silti metsämaan hehtaarihinta nousi Kainuussa noin 18 prosenttia.

Pohjois-Savossa keskipuusto lisääntyi parilla kuutiolla ja tukkiosuus pysyi samana. Myös kehitysluokkien osuudet metsämaan alasta pysyivät entisellään. Metsämaan hehtaarihinta nousi Pohjois-Savossa myös noin 18 prosenttia.

Muissa maakunnissa keskeisten tunnuslukujen vaihtelua oli enemmän. Ottamalla huomioon puumäärän ja tukkiosuuden muutokset Liljeroosin arvio on, että hintataso nousi Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Häme-Uusimaalla, Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Lapissa 10-14 prosenttia.

Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla hintataso nousi noin 7 prosenttia. Muissa Pohjanmaan maakunnissa hintataso nousi vain noin 3 prosenttia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.