Maakunta | Kaupan | Myyty | Myyty | Taimikot | Hakkuu- | Puusto | Tukki- | e/ha | e/m³ | Hinta | Puusto- |
kpl | kpl | ha | % | kypsät % | m³/ha | kerroin | kerroin | ||||
Varsinais-Suomi | 13 | 16 | 309 | 36 | 21 | 101 | 44 | 5337 | 53 | 1,08 | 1,45 |
Satakunta | 19 | 15 | 427 | 30 | 6 | 113 | 26 | 4498 | 40 | 0,99 | 1,33 |
Häme-Uusimaa | 24 | 15 | 318 | 34 | 15 | 126 | 40 | 5906 | 47 | 1,10 | 1,42 |
Etelä-Karjala | 32 | 17 | 408 | 28 | 11 | 123 | 36 | 4898 | 40 | 0,98 | 1,21 |
Kymenlaakso | 28 | 16 | 370 | 35 | 7 | 86 | 31 | 3600 | 42 | 0,95 | 1,36 |
Pirkanmaa | 43 | 30 | 892 | 21 | 17 | 124 | 40 | 4748 | 38 | 1,01 | 1,18 |
Etelä-Savo | 54 | 40 | 1199 | 33 | 10 | 112 | 34 | 444 | 40 | 0,94 | 1,19 |
Etelä- ja Keski- Pohjanmaa |
120 | 69 | 1975 | 30 | 11 | 86 | 23 | 2498 | 29 | 0,87 | 1,07 |
Keski-Suomi | 65 | 44 | 1340 | 35 | 10 | 95 | 32 | 3584 | 38 | 0,87 | 1,09 |
Pohjois-Savo | 51 | 31 | 1253 | 23 | 13 | 107 | 27 | 3358 | 31 | 0,80 | |
Pohjois-Karjala | 73 | 38 | 1169 | 25 | 12 | 120 | 30 | 3575 | 30 | 0,90 | 1,07 |
Kainuu | 34 | 25 | 1241 | 27 | 8 | 74 | 20 | 1527 | 21 | 0,84 | 1,02 |
Pohjois-Pohjanmaa | 119 | 76 | 2779 | 21 | 10 | 86 | 18 | 1928 | 23 | 0,93 | 1,10 |
Lappi | 51 | 35 | 2290 | 23 | 10 | 63 | 14 | 1096 | 17 | 0,90 | 1,10 |
Koko maa | 726 | 467 | 15970 | ||||||||
Lisäys 6. kk | 108 | 97 | 3562 |
Kesäkuulla markkinoille tuli uusia metsätiloja lähes puolet vähemmän kuin toukokuulla. Koko vuoden saldo on nyt 726 kohdetta, mikä on lähes sama määrä kuin vuosi sitten.
Maakunnista kärjessä ovat Pohjanmaan maakunnat ja Pohjois-Karjala. Vähiten myytävää on Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.
Valtaosa kaupan olevista kohteista, eli 73 prosenttia, on kerätty metsätilat.fi-sivustolta.
Häme-Uusimaalla korkein hintakerroin, Pohjois-Savossa matalin
Uusia kauppoja tehtiin kesäkuun aikana 97 ja koko alkuvuoden kauppamäärä on nyt 467. Se on selvästi vuodentakaista vähemmän. Maakunnista kärjessä ovat Pohjanmaan maakunnat ja Keski-Suomi.
Kesäkuun suurin kauppa tehtiin Juvalla Etelä-Savossa sijaitsevasta 191 hehtaarin suuruisesta kohteesta. Kauppahinta oli 820 000 euroa ja ostaja metsäkiinteistöihin erikoistunut sijoitusyhtiö.
Hintakerroin kuvaa markkinaehtoista kokonaisarvon korjausta. Se on korkein Häme-Uusimaalla, jossa maksetaan keskimäärin 10 prosenttia summa-arvoa enemmän. Muut yli yhden kertoimet maakunnat ovat Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa.
Pienin hintakerroin 0,80 on Pohjois-Savossa: maakunnassa on tehty monta Vapon turvemaavaltaisten metsämaiden myyntikauppaa.
Suursijoittajat kilpailevat hyvistä kohteista
Rahastot ja metsään sijoittavat yhtiöt ovat olleet koko alkuvuoden aktiivisia ostajia. Näiden osuus koko myydystä metsämaan alasta on noin kolmasosa.
Seurantakaupoissani on liikkunut kaupparahaa noin 46 miljoonaa euroa. Tästä rahasta on rahastojen ja sijoitusyhtiöiden osuus noin 17 miljoonaa euroa.
Kolme suurinta ostajaa ovat Tornator-yhtiö, OP-metsänomistajarahasto ja Forest Holding Finland I Ky-yhtiö.
Kilpailu hyvistä kohteista vaikuttaa kiristyneen. Suursijoittajat haalivat ostettavaa entistä laajemmalta alueelta, ja ostokohteiden kokokin on pienentynyt. Hintatason tarkastelu on kuitenkin parempi tehdä myöhemmin, kun aineistoa on enemmän koossa.
Koko maassa metsämaan keskihinta on 2895 euroa hehtaarilta, kun vastaava luku oli vuosi sitten 2738. Pitää kuitenkin muistaa, että maakuntakohtaiset kauppamäärät vaihtelevat.
UPM on pitkän hiljaiselon jälkeen tuonut markkinoille suursijoittajia varten kolme isoa tilaryhmää Kainuusta. Tilojen yhteisala on noin 21 000 hehtaaria.
Kauppakohteiden esittelyt erikoisia
Muutamat välittäjät ovat kovin niukkasanaisia myyntikohteidensa esittelyssä. Erään Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan 95 hehtaarin tilan metsän kuvauksessa lukee vain sekametsä. Ja myyjä on Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton laatuyritys.
Myytävillä metsätiloilla on myyjien mukaan mitä moninaisimpia erityisarvoja. Keski-Suomessa haetaan eräälle kohteelle lisäarvoa sillä perusteella, että tilalla sijaitsee luonnonravintolammikko.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Hintakerroin – onko sen laskennassa käytetty summa-arvoa vai kokonaisarvon korjauksella vähennettyä ”pienempää summa-arvoa”, jota jäkimmäistä myös käyväksi arvoksi kutsutaan? Hannun hintaseuranta on aivan uskomaton tietolähde, mutta täällä on termit hiukan hakusessa.
Lasken hintakertoimen kauppahinnan ja summa-arvon suhdelukuna. Lasken siis ensin yhteen kauppojen kauppahinnat ja vastaavien kauppojen summa-arvot. Näin saan tulokseksi hintakertoimen, mikä kuvaa markkinaehtoista kokonaisarvon korjausta.
Hintakertoimen laskennassa kauppojen kokoa painotetaan. Ja sa ma koskee muitakin laskemiani tunnuslukuja.
Kiitos vaan Hannulle, mutta miksi selvään kysymykseen on niin vaikea vastata? Samaa asiaa mietin itsekin kuten tammenterho.
Käytetäänkö hintakertoimen lähtöarvona koko summa-arvoa vai arvokorjattua ns. käypää arvoa?
Nämä termit sotkevat osaltaan. On vain yksi summa-arvo. Ei ole mitään ”pienempää summa-arvoa”. Kun summa-arvoon tehdään kokonaisarvon korjaus, saadaan oppikirjan mukaan kokonaisarvo (Metsän Arvo 2009). Käytännössä ei puhuta kokonaisarvosta, vaan käyvästä arvosta eli todennäköisestä kauppahinnasta.
Hintakertoimen idea on se, että se osoittaa keskimääräisen korjauksen tason ja näin eri maakuntien hintatasoa voi paremmin vertailla. Vertailua ei kannata tehdä välittäjien lähtöhinnoilla eikä laskennallisilla käyvillä arvoilla. Käytännöt ovat niiden osalta kovin kirjavia.