Hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos kirjasi toukokuussa seurantaansa 161 uutta, myyntiin tarjottua metsätilaa, mikä on melkein sama määrä kuin vuosi sitten.

Koko alkuvuoden kertymä on 532. Näistä on 75 prosenttia metsätilat.fi-sivustoilta ja loput 25 prosenttia kymmeniltä muilta pienemmiltä välittäjiltä. Keski-Suomessa ja Kainuussa näiden muiden välittäjien tarjonta on suurempi kuin metsätilat.fi-sivuston.

Uusia kauppoja solmittiin toukokuussa vain 77. Koko alkuvuoden luku on 433, mikä on vähän alle vuodentakaisen määrän. Pohjanmaan maakuntien kauppamäärät ovat perinteisesti muita suuremmat. Myydyllä pinta-alalla mitattuna Lappi tulee toiseksi heti Pohjois-Pohjanmaan jälkeen.

Toukokuun suurimmat kaupat:

Institutionaaliset sijoittajat ostivat toukokuussa vain 18 kohdetta. Eniten kauppoja teki FIM Metsä, joka on ostanut tänä vuonna uusia kohteita eniten eli yhteensä 4,6 miljoonalla eurolla. Toisena ovat UB-rahastot (3,6 milj. €) ja kolmantena Osuuspankin metsärahasto (3,5 milj. €).

Instituutioiden tämän vuoden kaikkien 148 kaupan kauppasummat ovat yhteensä 29 miljoonaa euroa. Se on liki 60 prosenttia kaikkien kauppojen kauppahinnoista.

Hintataso noussut lähes kaikissa maakunnissa

Hintakerroin on laskettu jakamalla kauppahinta tila-arvion summa-arvolla. Hintakerroin kuvaa tavallaan ”markkinaehtoista” keskimääräistä kokonaisarvon korjausta.

Hintakerroin oli vuosi sitten kesäkuun katsauksessa neljässä tapauksessa plusmerkkinen. Tällä hetkellä hintakerroin on yli yhden yhdessätoista maakunnassa ja alle yhden vain Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

”Hintataso on noussut vuoden aikana selvästi melkein kaikissa maakunnissa”, Liljeroos toteaa.

Puustokerroin on laskettu jakamalla kauppahinta tila-arvion puuston arvolla. Puuston arvossa on mukana myös mahdolliset odotusarvolisät. Kertoimeen vaikuttaa taimikoiden määrä eli taimikoiden osuuden kasvaessa myös kerroin nousee.

”Puustokertoimet ovat myös nousseet vuodentakaisesta melkein kaikkialla.”

Uudet Tapion taulukot testissä

Metsien arvonmäärityksessä käytettävät Tapion aputaulukot on uusittu viime vuonna. Kentällä niiden käyttöönotto vie oman aikansa.

”Taulukoiden ulkoasu ja luettavuus ovat parantuneet paljon edellisestä versiosta. Niistä näkee nyt selvästi kasvumallien mukaisen metsän kehityksen ja kutakin ikää tai keskipituutta vastaavan puuston määrän, tukkiprosentin, hakkuu- ja odotusarvot ja odotusarvokertoimet”, Liljeroos kiittää.

Alla uusi ja havainnollinen Kainuun taulukko, tuoreen kankaan männikkö. Maan arvo 220 euroa hehtaari ei sisälly taulukon arvoihin. Laskentakorko on 2,80 prosenttia. Selittävänä muuttujana suositellaan käytettäväksi taimikoissa ja nuorissa kasvatusmetsissä puuston keskipituutta. Varttuneissa metsissä käytetään puuston ikää, mikäli se on luotettava. Kokonaisarvona suositellaan käytettäväksi 35 ikävuoteen asti kiinteää arvoa ja sen jälkeen sen rinnalla myös odotusarvokerrointa. Suuria odotusarvokertoimia ei suositella käytettäväksi, koska tällöin arvonmääritys on hyvin herkkä mitatulle hakkuuarvolle.

Maapohjien arvot on laskettu uudelleen. Edellisiin Tapion taulukoihin verrattuna metsämaiden arvot ovat pääosin kohonneet. Joillakin alueilla arvot ovat kaikilla tai useimmilla maapohjilla laskeneet – Koillismaa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Kaakkois-Suomi, Rannikko ovat näitä maakuntia.

Uusien aputaulukoiden laadinnassa on taimikoiden alkuvaiheen kehitystä korjattu, jotta kehityssarjat vastaisivat paremmin nykytilanteen mukaista taimien kasvua. Tämän seurauksena taimikoiden arvot on pääsääntöisesti nousseet siitä, mitä ne olivat edellisissä vuoden 2013 aputaulukoissa. Pieni ero on lisäksi siinä, että vanhoissa taulukoissa olleen valtapituuden tilalla on nyt taimikon keskipituus.

Kasvatusmetsien odotusarvot ja -kertoimet on taulukoitu kasvupaikan, puulajin ja puuston keskipituuden mukaan.

”Alustavan tarkastelun perusteella vaikuttaisivat uusitut taulukot pääsääntöisesti lisänneen odotusarvojen määrää. Etelä-Lapissa ja Kainuussa tosin näyttää käyneen ainakin kuivahkojen kankaiden varttuneissa männiköissä niin, että odotusarvot ovat pienentyneet.”

Liljeroos uskoo, että taulukoita sovellettaessa nähdään paremmin niiden vaikutus metsiköiden laskennalliseen hintatasoon.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.