Hannu Liljeroosin seurannassa viime vuoden metsätilakauppojen kauppasummat olivat yhteensä 204 miljoonaa euroa. Summa kasvoi edellisvuodesta noin 27 miljoonaa euroa, vaikka myyty metsämaan ala pysyi jokseenkin samana.

”Nousu johtuu kohonneesta metsämaan arvosta, kohteiden suuremmasta puustosta ja sijainnin muutoksesta.”

Myyty metsämaan ala oli 43 639 hehtaaria. Keskimääräinen kauppa sisälsi metsämaata 34 hehtaaria ja siitä maksettiin noin 160 000 euroa.

Kaikkien seurantakauppojen keskimääräinen hehtaarihinta oli 4 653 euroa. Vastaava luku oli vuotta aiemmin 4 045 euroa ja sitä ennen 3 406 euroa.

Joulukuussa solmittiin Keski-Suomessa monta suurta kauppaa ja niiden ansiosta maakunta nousi euroilla mitattuna markkinaykköseksi. Keski-Suomen kauppojen kauppasumma on noin 27 miljoonaa euroa.

Neljän suurimman maakunnan kauppasummat ovat yhteensä liki puolet koko markkinan koosta. Keski-Suomen ohella tähän joukkoon kuuluvat Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa.

Liljeroos on ylläpitänyt hintaseurantaa yhdeksän vuotta, ja toteutuneita kauppoja on tänä aikana kertynyt 11 226.

”Viime vuonna tilastoin 1 266 kauppaa, mikä on lähellä seuranta-ajan keskiarvoa. Tarjonta laski kahdeksan ja kauppojen lukumäärä viisi prosenttia edellisestä vuodesta.”

Luvut kuvaavat Hannun hintaseurantaan hyväksyttyjen kohteiden määriä. Liljeroos hylkää kaikki sellaiset tapaukset, joissa on merkittävästi muutakin kuin metsätalousarvoa. Rajanveto ei ole aina kovin selvää. 

Metsämaan keskihinnan kehitys 2022

Kvartaalitaulukko osoittaa, että metsämaan keskihinta jatkoi alkuvuoden aikana nousuaan. Hintataso on säilynyt loppuvuoden aikana varsin vakaana.

Metsämaan keskihinta nousi viime vuonna noin 600 euroa hehtaarilla eli noin 15 prosenttia. Nousua selittää osaltaan keskipuuston kuuden kuution ja tukkiosuuden yhden yksikön lisäys.

”Näiden vaikutus keskihinnan noususta on noin puolet. Keskimääräinen mottihinta on noussut neljä euroa.”

Kauppojen jakautuminen eri alueisiin

Etelä-Suomi: Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme-Uusimaa, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso 

Väli-Suomi: Pirkanmaa, Etelä-Savo, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa + Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala 

Pohjois-Suomi: Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi 

Myytyjen hehtaarien erilainen jakaantuminen suuralueisiin on vaikuttanut myös keskilukuihin. Pohjois-Suomen määrät ovat pudonneet selvästi. Tarkkaan ottaen laskua tapahtui Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa yhteensä reilu 3 000 hehtaaria. Sen sijaan Kainuussa määrät kasvoivat. 

Etelä-Suomessa ja Väli-Suomessa kauppaluvut ovat kokonaisuutena pudonneet, mutta myydyt hehtaarit ovat lisääntyneet. Maakuntakohtaisesti tarkasteltuna eroja on kuitenkin puoleen jos toiseenkin.

”Etelä- ja Väli-Suomen 2 000 hehtaarin lisäyksen ja Pohjois-Suomen 2 200 hehtaarin pudotuksen hintavaikutus on laskujeni mukaan noin 110 euroa hehtaarilla.”

Puuston ja tukkiosuuden kasvu sulattaa noin puolet metsämaan keskihinnan 600 euron noususta, ja noin 110 euroa selittyy myytyjen hehtaarien erilaisesta jakaantumisesta maakuntiin. Jäljelle jää vertailukelpoista hinnannousua noin 190 euroa hehtaarille eli vajaa viisi prosenttia.

”Se on selvästi vähemmän kuin vuonna 2021, jolloin arvioin todelliseksi hintatason nousuksi reilun kymmenen prosenttia.”

Liljeroos tarkastelee kauppalukuja ja hintatasoa maakuntakohtaisesti seuraavassa katsauksessaan.

Joulukuun suurimmat kaupat

Joulukuun suurin kauppa puuttuu taulukosta, koska se ei ollut edustava. Siinä Oy Stockfors Ab myi Hämeenlinnasta 424 hehtaaria 4 360 000 euron kauppahinnalla. Ostaja Irjala Harvest Oy on kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun erikoistunut yhtiö. 

Institutionaalisten sijoittajien ostot 

Metsärahastot, sijoitusyhtiöt ja muut institutionaaliset sijoittajat ostivat viime vuonna  julkisesti kaupan ollutta metsämaata yhteensä noin 143 miljoonalla eurolla. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 110 miljoonaa euroa ja sitä ennen 81. Erityisesti UB-rahastot, Tornator ja GreenGold ovat kasvattaneet ostomääriään. 

Instituutioiden solmimien kauppojen määrä oli 681, mikä on 54 prosenttia kaikista seurantakaupoista. Ostorahaa ne käyttivät noin 143 miljoonaa euroa eli osuus euroilla mitattuna on 70 prosenttia. Se on kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.

”Instituutioiden markkinaosuus on kasvanut suureksi ja samalla yksityiset metsänostajat ovat jääneet ”hopealle”. Kohonnut hintataso ja yleinen epävarmuus lienee saanut yksityiset ostajat varovaiseksi”, Liljeroos pohtii.

Ammattimaisten ostajien ostoja on kaikissa maakunnissa, eniten Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Lapissa, joissa niiden osuus kauppaluvusta vaihtelee Pohjois-Karjalan 74 prosentista Lapin 54 prosenttiin. Pohjois-Pohjanmaan kaupoista on puolet mennyt eri instituutioille. Pirkanmaan luku on 42. 

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.