Metsätilojen tarjonta on lisääntymässä hiljaisen talven jälkeen. Hannu Liljeroos kirjasi seurantaansa huhtikuussa 176 uutta, myyntiin tarjottua metsätilaa. Ostettavaa on paljon Pohjanmaan maakunnissa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa.

Uusia kauppoja allekirjoitettiin huhtikuussa 79. Koko alkuvuoden kauppamäärä on 343 tilakauppaa ja myyty metsämaan pinta-ala on yhteensä 12 469 hehtaaria eli keskimäärin 36 hehtaaria per kauppa. Nämä luvut ovat lähellä kahden edellisen vuoden vastaavia.

Oheinen hintaseurantataulukko on ajalta 1.8.2021-30.4.2022 eli se sisältää yhdeksän viimeisen kuukauden aikana tehdyt kaupat. Metsämaan keskihinta on tänä aikana tehdyissä kaupoissa 4 307 euroa hehtaari. Muut koko maata käsittävät tunnusluvut ovat: keskipuusto 103 kuutiota hehtaarilla, tukkiosuus 30 prosenttia ja kuutiohinta 42 euroa.

Liljeroos laskee tilastonsa tunnuslukuja metsämaan pinta-alalla punnittuna, joten suurten ja kovahintaisten kauppojen painoarvon takia maakuntakohtaiset luvut saattavat muuttua merkittävästi. Näin kävi tällä kertaa esimerkiksi Varsinais-Suomen kohdalla.

Mielenkiintoisia markkinahavaintoja – ja myös kritiikkiä

Huhtikuussa myytiin Tervolassa sijaitseva 42 hehtaarin suuruinen tila 120 000 euron kauppahinnalla. Kauppahintarekisterin mukaan samasta tilasta on tehty kauppa (ei sukulaiskauppa) 21.5.1990. Tuolloin kauppahinta on ollut 13 455 euroa. Kauppahinta on sen jälkeen noussut yhdeksänkertaisesti.

Kuopiossa on kaupan kaksi tilaa, joiden yhteisala on 75 hehtaaria ja metsämaan keskipuusto peräti 370 kuutiota hehtaarilla. Välittäjän mukaan tiloilla voi olla FSC-metsäsertifioinnin vaatimusten mukaisia korkean suojeluarvon kohteita (HCV). Niiden vaikutus kauppahintaan jää nähtäväksi. Hintapyyntö on molemmista tiloista yhteensä 1 480 000 euroa.

Metsätilat.fi-ketjun verkkosivut on uusittu ja uudistuksen myötä myyntikohteista on mahdollista jakaa entistä enemmän ja selkeämmin ostajia kiinnostavaa tietoa. Liljeroos pitää tärkeänä esittelyn alussa näkyvää yleiskuvausta.

”Siitä tulisi käydä ilmi kohteen keskeiset ominaispiirteet. Valitettavan usein välittäjät ovat tällä kohtaa kovin niukkasanaisia. Kritisoin myös sitä, että eri kohdissa ilmoitetut kohteen ominaisuustiedot eivät aina täsmää keskenään.”

Eräs valtakunnallisen ketjun välittäjä ilmoittaa, että myyntikohteesta on tehty arvio. Liljeroos totesi, että kyseessä oli metsävaratietoon perustuva ”metsäarvio”. Sen etusivulla mainitaan, että tietoja ei ole maastotarkastettu.

”En pidä hyvänä tällaista välitystoimintaa, jossa arviointivastuu siirretään ostajalle.”

Myös välittäjän lyhyt kuvaus kohteesta on erikoinen: ”Mäntyä, kuusta ja koivua, sekä tukkipuuta että kuitupuuta.” Taidatkos sen paremmin sanoa, Liljeroos kysyykin.

Kaikkein perusteellisemmin kuvaa myyntikohteensa Suomen Metsätilakauppa LKV:n välittäjä Tuomo Liikanen Rovaniemeltä. Myyntisivulla on myös pitkä listaus myyntiin liittyviä erilaisia ehtoja. Lisäksi mainitaan, että tehdessäsi kohteesta tarjouksen, hyväksyt samalla välittäjän asettamat ehdot.

Huhtikuun suurimmat kaupat:

Toholammin myyntierä sisälsi yhteensä 17 tilaa. Ruokolahden kaupassa kohteena oli Vapon turvemaa-alue. Rautalammin kohde oli myös turvemaavaltainen.

Edellisestä huhtikuun katsauksesta jäi pois Laitilassa sijaitsevasta 224 hehtaarin kohteesta 8.3. tehty suuri kauppa. Kauppahinta oli sattumalta sama kuin edellä mainitussa Toholammin kaupassakin, 2,01 miljoonaa euroa. Kaupan hintakerroin on peräti 1,85. Ostaja on Nordstu AS.

Instituutioiden kaupat

Institutionaaliset sijoittajat ostivat huhtikuussa 36 kohdetta. Kauppasummat olivat yhteensä 9,7 miljoonaa euroa.

Koko tämän vuoden aikana instituutiosijoittajat ovat ostaneet 169 kohdetta ja maksaneet niistä yhteensä 39 miljoonaa euroa. Viime vuoden vastaavat luvut olivat 130 kohdetta ja 26 miljoonaa euroa.

Instituutioiden osuus seurantakaupoista on tänä vuonna euroilla mitattuna 73 prosenttia. Vastaava luku oli vuosi sitten 60 ja kaksi vuotta sitten 50 prosenttia.

Tänä vuonna eniten on ostanut S-Pankin metsärahasto, joka on käyttänyt ostorahaa 9,4 miljoonaa euroa. Seuraavina tulevat UB-rahastot (6,5 miljoonaa euroa) ja Silvestica 2 Green Forest Finland (4,7 miljoonaa euroa).

Harhainen metsävaratieto ohjaa turhaan harvennukseen?

Liljeroos on myyntikohteita tarkastaessaan pannut usein merkille, että luontaisesti syntyneitä, noin 70-100 vuotiaita kitukasvuisia kuusivaltaisia puustoja on harvennettu hiljattain.

Puiden iän hän on laskenut kannoista, ja kuviotiedoissa ikä on aliarvioitu paljon nuoremmaksi.

”Lieneekö niin, että hakkuut on suunniteltu pelkästään virheellisen metsävaratiedon perusteella”, Liljeroos pohtiikin.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.