| Maakunta | Kaupan kpl |
Myyty kpl |
Myyty ha |
Taimi- kot, % |
Hakkuu- kypsät, % |
Puusto m3/ha |
Tukki-% | e/ha | e/m3 | Hinta- kerroin |
Puusto- kerroin |
| Varsinais-Suomi | 21 | 19 | 432 | 25 | 26 | 131 | 44 | 7846 | 60 | 1,12 | 1,31 |
| Satakunta | 34 | 24 | 591 | 21 | 21 | 122 | 40 | 6475 | 53 | 1,06 | 1,26 |
| Häme-Uusimaa | 46 | 32 | 783 | 20 | 20 | 140 | 44 | 8500 | 61 | 1,18 | 1,34 |
| Etelä-Karjala | 39 | 33 | 716 | 29 | 18 | 117 | 39 | 6171 | 53 | 1,00 | 1,2 |
| Kymenlaakso | 33 | 29 | 719 | 31 | 8 | 110 | 33 | 5868 | 53 | 1,06 | 1,27 |
| Pirkanmaa | 66 | 59 | 1612 | 23 | 13 | 125 | 36 | 6332 | 51 | 1,13 | 1,32 |
| Etelä-Savo | 75 | 58 | 1720 | 29 | 10 | 117 | 33 | 6627 | 57 | 1,01 | 1,23 |
| E- ja K-Pohjanmaa | 98 | 76 | 1792 | 22 | 16 | 112 | 31 | 4445 | 40 | 1,02 | 1,17 |
| Keski-Suomi | 96 | 79 | 2432 | 25 | 11 | 113 | 35 | 5646 | 50 | 1,00 | 1,18 |
| Pohjois-Savo | 86 | 56 | 1713 | 24 | 14 | 128 | 38 | 6441 | 50 | 1,06 | 1,16 |
| Pohjois-Karjala | 107 | 73 | 2172 | 25 | 15 | 121 | 36 | 6141 | 51 | 0,99 | 1,13 |
| Kainuu | 69 | 54 | 2089 | 17 | 9 | 103 | 26 | 3321 | 32 | 0,97 | 1,09 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 124 | 94 | 3432 | 27 | 11 | 82 | 21 | 2705 | 33 | 1,04 | 1,23 |
| Lappi | 103 | 66 | 2634 | 20 | 11 | 77 | 18 | 2052 | 26 | 1,00 | 1,16 |
| Koko maa | 997 | 752 | 22837 | 108 | 32 | 4896 | 45 | ||||
| lisäys elokuu | 175 | 86 | 2696 |
Metsätilojen tarjonta kasvoi elokuussa huomattavasti ja markkinoille tuli 175 uutta kohdetta, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa.
”Ostettavaa on runsaasti melkein kaikissa maakunnissa.”
Seurannan tämän vuoden tarjontamäärä on kaikkiaan 997, mikä on hieman viimevuotista enemmän.
Elokuussa solmittiin 86 kauppaa. Eniten kauppoja tehtiin Pohjois-Pohjanmaalla, 15 kappaletta.
Koko vuoden kauppojen määrä on 752, mikä on miltei sama määrä kuin vuosi sitten.
Instituutioiden osuus supistunut
Instituutiosijoittajat ostivat elokuussa 41 kohdetta. Niiden kauppasummat olivat yhteensä 8,9 miljoonaa euroa.
Kaikkien tämän vuoden seurantakauppojen kauppasummasta, 112 miljoonasta eurosta, instituutioiden ostorahaa on 53 prosenttia. Vuosi sitten osuus oli 71 prosenttia, eli instituutioiden osuus on supistunut.
Suurimmat instituutio-ostajat ovat Tornator ja United Bankers, joiden kauppojen kauppasummat ovat yhteensä noin 35 miljoonaa euroa.
Tänä vuonna kaikkien institutionaalisten sijoittajien kauppasumma on yhteensä noin 59 miljoonaa euroa.
Elokuun suurimmat kaupat:
| kunta | pinta-ala | lähtöhinta | kauppahinta | e/m3 | hintakerroin | ostaja |
| Kangasniemi | 150 | 790000 | 1170400 | 58 | 1,27 | France Valley Revenu Europe IV |
| Heinävesi | 51 | tarjous | 680000 | 63 | 0,96 | Tornator |
| Puolanka | 104 | 580000 | 472000 | 34 | 1,08 | Apteekkien eläkekassa |
| Pieksämäki | 48 | 333000 | 368000 | 51 | 0,93 | yksityinen |
| Petäjävesi | 52 | 310000 | 362830 | 54 | 1,08 | United Bankers |
| Miehikkälä | 73 | 310000 | 362000 | 61 | 1,01 | Tornator |
| Savonlinna | 44 | 341500 | 346960 | 53 | 0,71 | Forest Holding Finland |
| Kontiolahti | 81 | 278000 | 339900 | 45 | 0,96 | Tornator |
| Tohmajärvi | 48 | 310000 | 300000 | 49 | 0,78 | Tornator |
| Kontiolahti | 52 | 310000 | 296960 | 43 | 0,77 | yksityinen |
Heinäveden kohde sisälsi kuusi yleiskaavan mukaista rantarakennuspaikkaa. Kaupan hintakerroin on laskettu vähentämällä kauppahinnasta 60 000 euroa tonttien arvoa.
Uutena institutionaalisena ostajana on markkinoille ilmestynyt Apteekkien eläkekassa. Se on ostanut tänä vuonna neljä kohdetta, joiden kauppahinnat ovat yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa. Puolangalta ostetun kohteen lähtöhintaan lienee laskettu Paljakan läheisyydestä mahdollisesti saatavaa lisäarvoa.
Petäjäveden kohde sisälsi kaksi kaavatonttia pienehkön järven rannalla. Kaupan hintakerroin on laskettu vähentämällä kauppahinnasta 15 000 euroa tonttien arvoa.
Muita havaintoja
Kahden eteläsuomalaisen välittäjän mukaan tarjousten määrä on selvästi vähentynyt. Havainto sopisi hyvin nykyiseen kiinteistömarkkinoiden tilannekuvaan.
”Metsämarkkinoiden hintatason suuntaa pitää arvioida myöhemmin, kunhan kauppoja kertyy enemmän.”
Myyntiesitteissä kummittelee edelleen kehitysluokka vajaatuottoinen metsä. Kyseistä luokkaa ei ole virallisesti ollut enää pitkään aikaan. Vajaatuottoisuus määritetään erikseen kunkin kehitysluokan ominaisuutena.
Eräs institutionaalinen sijoittaja osti Pohjois-Pohjanmaalta hyvällä hinnalla 35 hehtaarin suuruisen tiettömän palstan, josta suurin osa on joutomaata.
”Lieneekö oston syynä ollut voimalinjan läheisyys?”, Liljeroos pohtii.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.