Hannu Liljeroosin seurantaan on tänä vuonna tullut 127 uutta, myyntiin tarjottua metsätilaa, joista suurin osa Pohjanmaan maakunnissa. Tarjontaa lisäsi osaltaan Vapo Oy, joka jatkaa kohteidensa myyntejä. Poikkeuksellista oli, että UPM Bonvesta oli väliaikaisesti sulkenut myyntisivunsa.

Kauppoja sovittiin tammikuun aikana 96, niitäkin eniten Pohjanmaan maakunnissa. Rahastot ja sijoitusyhtiöt ostivat yksityisiltä kuusi kohdetta, joiden yhteisarvo oli noin 1,2 miljoonaa euroa, ja UPM Bonvestalta seitsemän kohdetta, joiden yhteisarvo oli noin 1,9 miljoonaa euroa. Suurimmat kaupat solmi OP metsänomistajarahasto.

Hintatason kehitys 2017 eri maakunnissa

Liljeroosin tilastossa metsämaan keskihinnaksi koko maan tasolla tuli 2 893 euroa hehtaarilla. Vuoden 2016 vastaava luku oli 2 566 euroa, ja vuoden 2015 luku 2 544 euroa.

”Keskihinta nousi siis vuonna 2017 selvästi, mutta osasyynä siihen oli Kainuun myyntimäärien lasku.”

Varsinais-Suomi: Metsää on vapailla markkinoilla niukasti tarjolla. Edustavia kauppoja kertyi vain 22. Suurin kauppa tehtiin Liedossa sijaitsevasta puustoisesta kohteesta, jonka pinta-ala oli 15 hehtaaria ja kauppahinta 192 000 euroa. Metsän hinta laski selvästi edellisvuodesta, mutta Liljeroos varoittaa tekemästä isoja johtopäätöksiä, sillä erilaiset muuttuvat tekijät aiheuttavat pienessä aineistossa hintavaihtelua.

Satakunta: Satakunnassakin metsän tarjonta on vähäistä, sillä kauppamäärä oli vain 36. Suurin kauppa tehtiin Kokemäellä, kohteen pinta-ala oli sata hehtaaria ja kauppahinta 305 000 euroa. Metsärahasto osti Satakunnasta yhden ison kohteen. Satakunnassa hintataso näyttäisi hieman nousseen, mutta täälläkin kauppamäärä on vertailun kannalta kovin pieni.

Myytyjen metsien ominaisuuksia tarkastellen näyttää siltä, että Pohjois-Satakunnassa hintataso on maakunnan eteläpuolta alhaisempi. Saman havainnon Liljeroos on tehnyt myös vuosien 2014-2016 tilastoista.

Häme-Uusimaa: Maakunnissa tehtiin viime vuonna kaikkiaan 74 kauppaa. Viisi kohdetta meni metsärahastoille. Suurin kauppa tehtiin Loviisassa, josta myytiin 102 hehtaaria 510 000 euron hinnalla. Päijät-Hämeessä myytiin metsää jokseenkin sama määrä kuin Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla yhteensä.

Myyntikohteiden keskimääräiset metsävaratiedot pysyivät jokseenkin samoina, mutta metsämaan keskihinta nousi selvästi. Päijät-Hämeen hintataso on Kanta-Hämettä ja Uuttamaata alhaisempi.

Etelä-Karjala: Etelä-Karjalan pienessä maakunnassa kauppamäärä oli 45. Suurin kauppa tehtiin Lappeenrannassa, josta myytiin 91 hehtaaria 605 800 euron hinnalla. Metsärahastot ja sijoitusyhtiöt poimivat muutamia kohteita. Metsävaratietojen pienet muutokset huomioon ottaen metsämaan hintataso on pysynyt vuoteen 2016 verrattuna varsin vakaana.

Kymenlaakso: Maakunnassa tehtiin 42 kauppaa. Arvokkain oli Pyhtäältä myyty 33 hehtaarin kohde, jonka hinta oli 171 360 euroa. Yksi metsärahasto osti maakunnasta kaksi kohdetta.

Liljeroosin tilasto osoittaa, että metsämaan hintataso on laskenut selvästi vuoden 2016 tasosta. Pienessä aineistossa voi kuitenkin yksi suuri ja hintatasoltaan poikkeuksellinen kauppa muuttaa merkittävästi tilannetta. Jos vuoden 2016 tilastosta poistetaan yksi kovahintaisen kaupan, joka tehtiin Jaalassa (231 hehtaaria, 1,4 miljoonaa euroa), niin maakunnan hintataso onkin pysynyt ennallaan vuosien 2016 ja 2017 aikana.

Pirkanmaa: Pirkanmaalla kauppoja sovittiin viime vuonna 79 kappaletta. Maakunnan kallein kauppa tehtiin Nokialla, 166 hehtaaria ja 1 580 000 euroa. Eräs rahasto poimi maakunnan tarjonnasta viisi kohdetta.

Metsämaan hintataso nousi selvästi ja on metsävaratiedot huomioon ottaen korkein koko maassa. Kun tilastosta poistetaan mainittu poikkeuksellisen suuri Nokian kauppa, niin hintatasossa on tapahtunut enää lievää nousua. Tilanne on siis samankaltainen kuin Kymenlaaksossa.

Etelä-Savo: Etelä-Savossa tehtiin 99 kauppaa. Rahastot ja sijoitusyhtiöt ostivat 17 kohdetta. Maakunnassa sovittiin useita suuria kauppoja. Kaikista arvokkain kohde sijaitsi Kangasniemellä, 155 hehtaaria ja kauppahinta 827 700 euroa.

Metsämaan hintataso on noussut lievästi viime vuonna. Mikkelin seudulla on hintataso hieman muuta maakuntaa korkeampi.

Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa: Näissä maakunnissa sovitaan paljon kauppoja. Kauppojen keskikoko on verrattain pieni, metsämaata keskimäärin noin 26 hehtaaria. Suurin kauppa tehtiin Kuortaneella, 166 hehtaaria ja 473 000 euroa. Seitsemän myyntikohdetta meni eri metsärahastoille.

Metsävaratiedot ovat pysyneet jokseenkin ennallaan, samoin metsämaan hintataso. Pohjanmaalla metsä maksaa selvästi enemmän kuin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla.

Keski-Suomi: Keski-Suomen kauppamäärä oli viime vuonna 114. Metsärahastot ostivat 18 kohdetta. Arvokkain kohde myytiin Jämsästä, 113 hehtaaria ja 911 000 euroa. Metsävaratiedot ovat pysyneet jokseenkin ennallaan, samoin metsämaan hintataso. Pohjoispuolen kunnissa metsä maksaa hieman vähemmän kuin maakunnan eteläosissa.

Pohjois-Savo: Pohjois-Savossa kauppaa käytiin aikaisempia vuosia enemmän ja kertymä oli 112. Näistä peräti 42 kohdetta meni metsärahastoille ja sijoitusyhtiöille. Arvokkain oli Kaavilta myyty 86 hehtaarin kohde, jonka hinta oli 545 000 euroa. Pohjois-Savossa ovat myytyjen kohteiden metsävaratiedot pysyneet keskimäärin jokseenkin ennallaan ja metsämaan hintatasossa on havaittavissa lievää nousua.

Pohjois-Karjala: Maakunnan kauppamäärä oli 120. Näistä oli enää vain neljä UPM Bonvestan myyntejä. Yhtiö myi maakunnasta Tornator Oy:lle maitaan viime vuonna yhteensä noin 23 500 hehtaaria. Pohjois-Karjala on Pohjois-Savon tapaan metsärahastojen ja sijoitusyhtiöiden suosiossa ja siellä tehtiin 49 näiden sijoittajien kauppaa. Hintataso vaikuttaa hieman nousseen. Metsävaratiedot ovat pysyneet vertailuvuosina lähes samoina.

Kainuu: Kainuun kauppamäärä putosi viime vuonna selvästi UPM Bonvestan myyntien vähenemisen takia. Kauppoja tehtiin maakunnassa yhteensä 140, joista 94 UPM:n maista. Sijoitusyhtiöt ja metsärahastot tekivät yhteensä 40 kauppaa. Myydyillä hehtaareilla mitattuna Kainuu jäi toiseksi Pohjois-Pohjanmaan jälkeen. Kainuun metsävaratiedot ja hintataso ovat pysyneet jokseenkin ennallaan.

Pohjois-Pohjanmaa: Maakunnassa tehtiin kauppoja selvästi eniten koko maassa, 210 kauppaa ja 12 629 hehtaaria. Tästä kokonaisalasta oli metsämaan osuus 74 prosenttia. Sijoitusyhtiöt ja metsärahastot tekivät 32 kauppaa. Arvokkaimmat kaupat tehtiin UPM Bonvestan kohteista.

Suuressa aineistossa myyntikohteiden keskimääräiset metsävaratiedot pysyvät vuosittain lähes ennallaan. Metsän hintatasossa ei ole havaittavissa selviä muutoksia. Koillismaalla metsä maksaa muuta maakuntaa vähemmän. Maakunnan eteläosissa näyttäisi hintataso olevan hieman korkeampi kuin Oulun seudulla.

Lappi: Lapissa tarjonta hiipui selvästi ja sen myötä kauppojen lukumäärä putosi vuosiin 2015 ja 2016 verrattuna. Kauppoja tehtiin viime vuonna vain 58. Metsärahastot poimivat tarjonnasta neljä kohdetta. Lapin kohteiden kauppahinnat jäävät verrattain alhaisiksi ja kalleimmat kaupat tehtiin noin 150 000 eurolla. Lapin keskihinta oli jokseenkin sama vertailuvuosina: vuonna 2016 se oli 1 020 euroa metsämaahehtaaria kohti ja vuonna 2017 se oli 997 euroa. Metsävaratiedot huomioon ottaen hintataso pysyi jokseenkin ennallaan.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.