Halpojen moottorisahojen kauppaa ei käytännössä valvo kukaan. Jos valvoisi, alle satasen sahat häviäisivät alehalleista.
Moottorisahojen tärinää ja turvallisuutta on säädelty vuosikymmeniä. 2000-luvulla myös pakokaasupäästöjen raja-arvoja on tiukennettu. Tuorein EU:n päästöasetus astuu voimaan 2019.
Johtavat sahavalmistajat Husqvarna ja Stihl ovat käyttäneet valtavasti rahaa kehittääkseen vähäpäästöistä moottoritekniikkaa, jota EU:n ja Pohjois-Amerikan markkinoilla edellytetään. Myytäviin sahoihin kiinnitetty CE-merkki on ilmoitus, että laite on EU:n vaatimusten mukainen.
Sama CE-merkki löytyy myös jokaisesta halpasahasta. Todellisuudessa se on vain valmistajan vakuutus laitteen vaatimustenmukaisuudesta. Viranomaiset eivät ennakkotarkasta myyntiin tulevia moottorisahamalleja. Niinpä Suomessa ja muualla Euroopassa myydään tekniikaltaan luokattomia halpamoottorisahoja.
Tilanteen karuus paljastui Ruotsissa ja Saksassa tehdyissä selvityksissä.
Saksalaisen Deutsche Umwelthilfen testissä vain seitsemän 40 halpamoottorisahasta ja trimmeristä alitti päästönormit. Pahimmillaan pakokaasujen hiilivety- ja typen oksidipäästöt ylittivät sallitun 400–600-prosenttisesti.
Tätäkin huolestuttavamman kuvan antoi Ruotsin työturvallisuuslaitoksen, Arbetsmiljöverketin testi. Yksikään 41 testatusta halpasahasta ei täyttänyt sahojen turvallisuudelle asetettuja vaatimuksia.
Valvonta satunnaista
Suomessa turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo kuluttajakäyttöön tarkoitettuja moottorisahoja. Sosiaali- ja terveysministeriön työturvallisuusosaston vastuulla ovat ammattikäyttöön tarkoitetut laitteet. Ympäristöministeriö osallistuu päästöjen valvontaan.
Todellisuudessa viranomaisten keinot ovat rajalliset.
”Suomessa ei edes pystytä mittaamaan moottorisahojen turvalaitteiden toimivuutta tai pakokaasujen päästöjä”, kertoo Trafin erityisasiantuntija Keijo Kuikka.
Ensi vuonna Tukes kaavailee pistokokeen tyyppistä selvitystä halpasahojen turvallisuudesta. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön työturvallisuusosasto on osallistumassa eurooppalaiseen moottorisahatutkimukseen.
Valvonnan tiukentuminenkaan ei lopulta siivoaisi halpasahoja markkinoilta. Myyntikielto voitaisiin kohdistaa vain tiettyyn tuontierään.
Myös halpasahojen vakiintumaton merkistö vaikeuttaa valvontaa. Kelvottomaksi todettu merkki voidaan vetää markkinoilta, ja samaa sahaa voidaan sen jälkeen tuoda eri nimellä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Sama tilanne on valitettavasti metsätöiden turvavarusteiden kanssa. Ostin alan liikkeestä turvahousut 2015 syksyllä. Lyhyen käytön jälkeen pääsi hakkuutyössä ketju raapaisemaan housua vasemman jalan polvilumpion kohdalta. Sahan ketju ei edes pysähtynyt sen läpäistessä housun suojauksen. Ihoon tuli haava, mutta ei onneksi sen pahempaa. Silmävaraisestikin tarkasteltuna housun suojamateriaali oli kelvotonta. Palautin tuotteen liikkeeseen, joka toimitti sen valmistajalle (valmistajan nimeä ei ollut tuotteessa). Kotimaisena housua myytiin kuitenkin, mutta epäilen, että se oli valmistettu muualla.