Hallitus ja oppositio ovat riidelleet hakkuumääristä. Kiistan ytimessä on hallituksen asettama tavoite hakkuiden lisäämisestä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuoteen 2025 mennessä.

Oppositio ja ympäristöjärjestöt ovat ynnänneet lisäystavoitteen nykyisiin hakkuumääriin ja päätyneet suurinta kestävää hakkuumahdollisuutta hipoviin, varsin hirmuisiin mottimääriin.

Tämä on virheellinen tulkinta. Toisaalta hallitusrintamakaan ei näköjään ole huomannut, että se todellisuudessa on jo miltei saavuttanut suuren metsätavoitteensa.

Eli mistä tässä on kyse?

Kansallisessa metsästrategiassa ja nykyisen hallituksen ohjelmassa hakkuiden lisäystavoitteen lähtökohdaksi määriteltiin vuoden 2013 taso. Hakkuutavoite koski kaikkea runkopuuta – siis tukki- ja kuitupuun ohella myös energiapuuta. Vuonna 2013 niitä hakattiin yhteensä 65 miljoonaa kuutiometriä.

Määrästä 56 miljoonaa kuutiota oli teollisuuden käyttämää tukki- ja kuitupuuta. Loput yhdeksän miljoonaa mottia oli energiapuuksi käytettyä runkopuuta, josta iso osa kotitalouksien käyttämää polttopuuta.

Poliittisessa kiistelyssä käsitteet runkopuu ja teollisuuspuu on sotkettu.

Tavoite 80 miljoonaa kuutiota vuodessa

Hallitusohjelman hakkuutavoite vuodelle 2025 on 80 miljoonaa kuutiometriä.

Vuoden 2013 jälkeen metsäteollisuus on investoinut ravakasti. Kapasiteettia on lisätty erityisesti kuiduttavan metsäteollisuuden puolelle, mutta myös sahateollisuus on rakentanut uutta puun käyttöä liki miljoonalla kuutiometrillä.

Hyvän metsäsuhdanteen siivittämänä runkopuun hakkuut ovat kohoamassa tänä vuonna kaikkien aikojen ennätykseen. Teollisuuspuuta hakataan lokakuussa päivitetyn ennusteen mukaan kuluvan vuoden aikana noin 68 miljoonaa kuutiometriä.

Kun siihen lisätään yhdeksän miljoonaa kuutiota energia- ja polttopuuta, päädytään 77 miljoonaan kuutiometriin. Se tarkoittaa, että 95 prosenttia hallitusohjelman tavoitteesta on saavutettu.

Hallitusten ansiota

Voi hyvinkin olla, että tärkein yksittäinen suomalaista puun jalostusta lisännyt poliittinen päätös on ollut Kiinan valtion säätämä maahantuontikielto kierrätyskuidulle. Se lisäsi neitseellisen kuidun kysyntää maailmassa. Tästä potista suomalaiset ovat onnistuneet ottamaan osansa.

Toki myös Suomen omilla poliittisilla linjauksilla on ansionsa metsäbiotalouden nousulle.

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo arvioi, että nykyisen ja edellisen hallituksen linjaukset vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamisesta ovat luoneet alalle vakautta ja ennustettavuutta, jotka ovat rohkaisseet yrityksiä investoimaan uuteen puunjalostuskapasiteettiin.

”Tämä on toiveemme myös tulevalle hallitukselle. Toivomme, että yhteiskunta jatkossakin tunnustaisi vientiteollisuuden merkityksen hyvinvoinnin luojana Suomessa eikä heikentäisi kilpailukykyämme.”

Luonnonvarakeskuksen laskema suurin kestävä hakkuumahdollisuus on tällä hetkellä 84 miljoonaa kuutiometriä. Laskelma on teoreettinen, eikä esimerkiksi ota huomioon hakkuiden tilakohtaista kestävyyttä, eli tilan hakkuumahdollisuuksien säilyttämistä vakaina myös tulevaisuudessa.

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantaina ilmestyvästä Metsälehdestä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.