Lukijan kysymys: Puut pysyvät huonosti pystyssä, kun maa on märkä ja sula. Onko märkyydestä ja roudan puutteesta muuta haittaa puille?

Roudan puutteesta puut eivät kärsi, mutta märkyydestä voi olla haittaa. Kun vesi täyttää maarakeiden välisen huokostilan, ilma ja sen mukana happi pakenee.

Sekä maaperän eläimet että kasvien juuret tarvitsevat happea. Talvella eläinten ja kasvien hengitys on hitaampaa kuin kesän lämmössä. Siksi maaperän eliöstö sietää talvista tulvaa pitempään kuin kesäistä.

Pysyvästi märkien paikkojen lajeilla, esimerkiksi tervalepällä, on juurten sisällä ilmaonteloita, joiden kautta happea siirtyy rungosta juuristoon. Useimmat puut ottavat kuitenkin juurten tarvitseman hapen suoraan juurten kuoren läpi kuoressa olevien huokosten kautta.

Poikkeuksellinen märkyys tappaa ensin puiden hienoimpia juuria, joiden kautta puilla on yhteys sienirihmastoihin. Ohuet juuret sekä sienirihmastot uudistuvat nopeasti keväällä eikä hienoimpien juurien tuho välttämättä näy puiden kasvussa. Tilanne on pahempi, jos paksuudeltaan millimetriluokkaa olevat juuretkin kuolevat, sillä niistä kasvaisivat keväällä uudet ravinnonottojuuret.

Talvisen tulvan aiheuttamista puustotuhoista on melko vähän havaintoja – mutta ei näin märkiä ja lämpimiä talviakaan ole ollut usein. Siksi ensi kesänä kannattaa tarkkailla notkelmapaikkojen puukuolemia ja pohtia, onko talven märkyys ollut syynä niihin.

Kannattaa myös tarkkailla varvustoa. Jos mustikatkin ovat kuolleet, syynä todennäköisesti todella on talven märkyys. Mustikka ei siedä tulvaa ja esimerkiksi puuttuu säännöllisesti tulvan alle joutuvista rantametsistäkin.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.