Pohjoismainen metsäta­lous on varoittava esimerkki. Näin ajattelee nykyinen Euroopan komissio, Euroopan unionin toimeenpaneva voima.

Tämän mielikuvan muuttamiseksi metsänomistajien etuja ajava Maria Pohjala tekee töitä. Pohjala näkee, että komissiolta puuttuu ymmärrys boreaalisen metsävyöhykkeen toiminnasta ja metsänhoitotavoista. Suomessa toimivana metsänuudistamismenetelmänä käytetty avohakkuu on joissakin Euroopan maissa kielletty ja metsiä kasvatetaan jatkuvapeitteisinä.

”Komission perusviesti on, että Euroopan metsät ovat huonossa kunnossa, erityisesti Pohjoismaiset metsät. En ymmärrä, miksi Suomi ja Ruotsi ovat joutuneet näin tikun nokkaan. Metsänhoitotavoissa on ja pitääkin olla alueellisia eroavaisuuksia, mutta tämä ei näy komission päätöksissä”, Pohjala sanoo.

Pohjala on seurannut EU-lainsäädäntöä Brysselissä lähes kuusi vuotta. Nykyisen komission aikana EU on tehtaillut metsiin kohdistuvia aloitteita urakalla. Myös ajatus metsien käytön kuulumisesta kunkin jäsenmaan omaan toimivaltaan on kokenut kolauksen.

Kansalliseen metsäpolitiikkaan puuttumista perustellaan sillä, että ympäristö ja ilmasto ovat yhteisiä. Samalla vapaaehtoisuudesta on siirretty kovempiin tavoitteisiin ja keinoihin. Tästä syystä metsänomistajien edunvalvonnalle on nyt entistäkin suurempi tarve.

Yhteiset huolet

Pohjala on viime vuodet toiminut Euroopan metsänomistajien etujärjestö CEPF:n sekä pohjoismaalaisten metsänomistajien etujärjestö NSF:n edustajana. Pohjoismaalaisten metsänomistajien verkostoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska, ja sen tehtävänä on nostaa esille pohjoisten metsien tärkeitä näkökulmia.

Euroopan metsänomistajien etujärjestöön kuuluu 24 jäsentä 20 jäsenmaasta. Järjestön työ koostuu vaikuttamisesta: EU-lakitekstien analysoinnista, jäsenten toiveiden kuuntelemisesta, EU-päättäjien tapaamisesta sekä yhteisen kannan muodostamisesta.

Pohjalaa alkuun mietitytti, miten yhteisymmärrys jäsenten kesken löytyy. Jännitys osoittautui turhaksi.

”Yllättävän samanlaisia huolet ovat. Ne liittyvät omistusoikeuteen ja kestävään käyttöön. Viesti on, että metsiä pitäisi voida käyttää monipuolisesti.”

Miljoonien metsänomistajien puolesta

Etujärjestö tuo kuuluville kaikkiaan 15 miljoonan eurooppalaisen yksityismetsänomistajan äänen, ja sitä kuunnellaan myös EU:ssa. Esimerkiksi parhaillaan EU:ssa keskutellaan hiilen sertifioinnista ja siitä, pitäisikö metsien kasvun lisäämisestä ja kiertoaikojen jatkamisesta saada rahaa.

”Komissio on nimennyt tähän työryhmän, jossa CEPF on jäsenenä. CEPF edustaa niin montaa organisaatiota ja metsänomistajaa, että sen on helpompi saada asiantuntijapaikka EU:n työryhmistä kuin kansallisten järjestöjen”, Pohjala kertoo.

Yksi CEPF:n jäsenistä on Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, johon Pohjala siirtyi toukokuun alussa. MTK:n EU- ja kansainvälisten metsäasioiden asiantuntijana Pohjala keskittyy kotimaisten metsänomistajien edunvalvontaan. Hän toimii sekä eurooppalaisen että pohjoismaalaisen metsänomistajaetujärjestön yhteyshenkilönä Suomessa.

Onnistunutta vaikuttamista

Julkisuudessa on kritisoitu, että suomalaiset ovat lähteneet vaikuttamaan EU-lainsäädäntöön liian myöhään. Pohjala ei allekirjoita väitettä.

”Sanoisin, että suomalaiset ovat ihan hyvin olemassa olevilla resursseilla onnistuneet, mutta resursseja on vähän suhteessa ympäristöjärjestöihin tällä metsäpuolella.”

Esimerkkinä onnistuneesta vaikuttamisesta Pohjala nostaa esille sen, että metsästä tuleva biomassa luetaan jatkossakin uusiutuvan energian tavoitteisiin mukaan

Nykyisen komission toimikausi päättyy lokakuussa 2024. Pohjala muistuttaa, että nyt on vaikuttamisen aika, sillä seuraava komissio on jo aloittanut kirjoittamaan työohjelmaansa. Nyt voidaan ratkaista, miten seuraava komissio kirjaa metsien ja metsänomistajien roolin. Hiilinielun ja suojelun rinnalla tulisi huomioida myös metsien merkitys taloudelle ja työllisyydelle.

”Komissiokin saattaa jossain vaiheessa ymmärtää, että ollaankohan menty liian pitkälle, mutta sen näkee ehkä seuraavan komission aikana, ottaako se vähän takaisin päin.”

MARIA POHJALA

• EU- ja kansainvälisten metsäasioiden asiantuntija MTK:lla toukokuun alusta lähtien.
• Eurooppalaisten metsänomistajien etujärjestö CEPF:n sekä Pohjoismaiden metsänomistajien etujärjestö NSF:n yhteyshenkilö Suomessa.
• Entinen Maaseudun Tulevaisuuden Brysselin kirjeenvaihtaja.
• Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri ja metsänhoitaja
• Asunut lähes 6 vuotta Brysselissä, nyt Helsingissä
• Perheeseen kuuluu aviomies
• Harrastaa mökkeilyä, urheilua, luonnossa liikkumista, lukemista sekä kulttuuria.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.