Yksityismetsistä suojellaan 10 prosenttia, kustannukset metsänomistajille 161–212 euroa vuodessa. Suojellaan 30 prosenttia metsistä, kustannukset yksityismaanomistajille 530–699 miljoonaan euroa vuodessa. Tehostetut luonnonhoitotoimet, 5–8 prosenttia nykyistä vähemmän puutuotannon nettotuloja.
MTK ja ruotsinkielinen sisarjärjestö SLC tilasivat Luonnonvarakeskukselta (Luke) ja Pellervon taloustutkimukselta (PTT) laskelman, kuinka paljon monimuotoisuuden lisääminen yksityismailla maksaa. Luonnon tilan parantamisen kustannusarviot sisältyvät järjestöjen helmikuussa julkaisemaan luonnon monimuotoisuuden tiekarttaan maa- ja metsätaloudelle.
Se tähtää maa- ja metsätalousluonnon köyhtymisen pysäyttämiseen ja monimuotoisuuden parantamiseen yksityismailla entistä konkreettisemmin keinoin. Lähtökohtana on, että maanomistajien tulee saada korvaus monimuotoisuuden lisäämisestä.
Metso- ja Helmi-ohjelmien sekä uuden metsätalouden kannustinjärjestelmä Metkan budjetti on kuitenkin rajallinen eikä varmasti nykytaloustilanteessa veny. Herää kysymys, mistä rahat?
”Luontoarvomarkkinat ja luontoarvokauppa. Se tässä meillä on iso juttu. Yksi tavoite toimintaympäristössä on, että jatkossa markkinatalous on tärkein luonnon monimuotoisuuteen tarvittava rahoituslähde”, kertoo tiekartan koordinaattorina toiminut juristi Anna-Rosa Asikainen MTK:lta.
Asikainen myöntää, että luontoarvokauppa ei vielä ole tosielämää, mutta sen eteen tehdään töitä. MTK kehittää parhaillaan Sitran rahoituksella luontoarvokauppaan tarkoitettua luontoarvot.fi-palveluaan.
Metsänomistaja päättää
Tutkimustietoon pohjautuvassa tiekartassa on katsottu ekologista tilannekuvaa, tutkittu eri toimenpiteiden vaikuttavuutta neljän eri skenaarion kautta, selvitetty taloudellisia vaikutuksia yksityismaiden osalta, pohdittu ohjauskeinoja sekä kysytty maanomistajien suhtautumista.
”Jotta tiekartta on käytännön elämässä toimeenpantavissa, meidän pitää miettiä, mitä toimijat oikeasti voivat tehdä, mihin valtiolla on rahaa ja mihin maanomistajilla on hyväksyttävyyttä”, Asikainen summaa.
Näin alkuun tiekartta näkyy metsänomistajille nykyistä runsaampana monimuotoisuuteen liittyvänä neuvontana, koulutuksena, viestintänä, palveluina. Nämä ovat esimerkkejä keinoista, joilla järjestöt lähtevät tiekarttaa toteuttamaan. Tavoitteena on, että järjestöt luovat edellytyksiä ja työkaluja sekä vaikuttavat monimuotoisuutta edistäviin ohjauskeinoihin.
”Tiekartasta huolimatta meidän jäsenemme jatkossakin päättävät oman metsätaloutensa harjoittamisesta voimassa olevan lain mukaisesti parhaaksi katsomallaan tavalla. Tiekartan tavoitteita ja toimenpiteitä ei ole muotoiltu yksittäistä jäsentä koskeviksi”, Asikainen muistuttaa.
Lisäsuojelulle kiinnostusta
Tiekarttaa varten tehdyssä kyselyssä maanomistajista 80 prosenttia piti monimuotoisuutta toiminnassaan tärkeänä. Myös vapaaehtoiseen suojeluun korvausta vastaan oli kiinnostusta. Tehokkain keino turvata monimuotoisuutta on lisäsuojelu, joten yhdeksi tavoitteeksi nostettiin vapaaehtoisen suojelun ja ennallistamisen edistäminen.
Metsiin liittyviä teemoja ovat myös arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen sekä monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden vahvistaminen.
Tiekartassa on esimerkiksi asetettu tavoitteeksi 10 prosentin lehtipuuosuus sekä keskimäärin 10 kuutiota lahopuuta hehtaarilla talousmetsissä. Myös säästöpuita halutaan jättää kaikissa metsänkäsittelyvaiheissa, mutta toisin kuin MTK:n vuoden 1995 monimuotoisuusohjelmassa, säästöpuille ei ole asetettu numeerista tavoitetta. Tämä kuulostaa muuten kunnianhimoisessa tiekartassa askeleelta taaksepäin.
”Säästöpuiden osalta olemme painottaneet ennen kaikkea kohdentamista ja keskittämistä”, Asikainen perustelee.
Asikainen huomauttaa, että tiekartan tutkimusperusteisissa suosituksissa säästöpuiden hehtaarikohtainen määrä on esitetty. Tutkimustiedon mukaan 10 kuutiota hehtaarilla lahopuujatkumoa vaatisi noin 30 kuutiota hehtaarilla säästöpuita, jos lahopuumäärää ylläpidetään yksin säästöpuilla.
”Vaikka säästöpuiden määrä ei ole tavoitteessa, toki kiinnitämme huomiota suositusperusteiseen määrään.”
ANNA-ROSA ASIKAINEN
- MTK:n luonnonsuojelua koskevasta lainsäädännöstä vastaava juristi
- Toiminut uuden monimuotoisuuden tiekartan koordinoijana
- Tekee biodiversiteettipolitiikkaan liittyvää vaikuttamistyötä Suomessa ja EU-tasolla
- Vetää luonnon monimuotoisuuden asiantuntijaryhmää MTK:ssa.
- 33-vuotias
- Metsänhoitaja ja oikeustieteiden maisteri
- Asuu Kuopiossa
- Harrastaa luonnossa liikkumista ja lautapelien pelaamista
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
