Työkäsineet odottavat valmiina työhuoneen oven viereisellä hyllyllä. Niille on käyttöä melkein joka päivä, kertoo Hyytiälän metsäaseman tuore johtaja Juho Aalto.

”Tehtävänkuvaani kuuluu kaikki, mitä asemalla täytyy tehdä. On niitä hienojakin tilaisuuksia, mutta vaikka nimike on johtaja, ei tässä kauheasti johtamisen glooriaa ole”, hän sanoo.

Hyvä esimerkki metsäaseman johtajan päivästä oli Aallon mukaan kesäkuun alun perjantai. Hän ehti silloin saman iltapäivän aikana vastaanottaa Pirkanmaan metsäneuvoston metsäasemalle myöntämän palkinnon ja olla mukana kylvämässä niittyä. Viime aikoina metsäaseman johtajaa on työllistänyt myös uusien koealojen perustaminen.

Juupajoella Pirkanmaalla sijaitseva Hyytiälän metsäasema kuuluu Helsingin yliopistolle. 1900-luvun alussa perustetulla metsäasemalla tehdään tutkimusta ja järjestetään kenttäkursseja metsätieteiden opiskelijoille.

Myös Aallon ensikosketus metsäasemaan tuli kenttäkurssien kautta. Niiden jälkeen hän on käynyt Hyytiälässä läpi vuosien hirvimetsällä, kerännyt sieltä aineiston väitöskirjaansa, väitellyt, tanssinut Hyytiälässä häitään, asunut siellä jonkin aikaa perheineen ja työskennellyt metsäasemalla vuodesta 2010.

Metsäaseman johtajana Aalto on toiminut tämän vuoden alusta.

”Metsäaseman kehittäminen alkoi kiinnostaa. Minulla on vahva usko siihen, että metsäluonnonvaran hyödyntäminen on kaari, joka jatkuu tässä maassa vielä pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on hyvä paikka olla antamassa panoksensa siihen, miten metsiä tulevaisuudessa hyödynnetään kestävästi ja vastuullisesti.”

Tutkimusta ja kenttäkursseja varten metsäasemalla on käytössään useita tuhansia hehtaareja Metsähallituksen metsiä. Aallon tehtävä on varmistaa, että ne soveltuvat mahdollisimman hyvin eri tutkimustarkoituksiin.

Maailmalla tunnettu

Hyytiälän metsäasemalla panostetaan tällä hetkellä kolmeen tutkimusalueeseen: metsiin, ilmakehään ja puurakentamiseen. Näistä varsinkin ilmakehätutkimus on saanut mainetta myös maailmalla. Metsäasemalla on tehty uraauurtavaa tutkimusta muun muassa ilmakehän pienhiukkasiin liittyen.

Puurakentaminen on tutkimusalueista uusin. Alkusysäyksensä se sai metsäasemalle vuonna 2023 valmistuneesta puurakenteisesta uudisrakennuksesta. Tutkimuksen tavoitteena on Aallon mukaan kokonaisvaltaisuus. Se tarkoittaa sitä, että tutkimuksessa huomioidaan sekä rakennusfysiikka että rakennuksen ja rakennuksen käyttäjän välinen vuorovaikutus.

”Tavoitteena on, että puurakentamista voidaan kehittää siihen suuntaan, että rakennus tukee käyttäjänsä hyvinvointia ja palautumista parhaalla mahdollisella tavalla.”

Perinteisin tutkimusaloista on metsäntutkimus. Tutkimusaiheet liittyvät metsiin ja niiden käyttöön sekä suometsiin. Viime aikoina on panostettu varsinkin kaukokartoitukseen ja puiden kasvuun liittyvään tutkimukseen.

Aallon oma tutkimustyö liittyy ilmakehään, mutta tällä hetkellä hän on erityisen innoissaan hiljan perustetuista käsittelykoealoista, joilla tutkitaan jaksollisen ja jatkuvan metsänkasvatuksen eroja.

”On mielenkiintoista saada jatkuvan kasvatuksen käytöstä kokemusta erilaisilta kohteilta. Metsissä kiertoajat ovat pitkiä, joten joiltain osin käsittelykokeiden tuloksia joudutaan odottamaan vuosikymmeniä.”

Monipuolisuus etu

Metsistä Aalto kertoo kiinnostuneensa jo nuorena. Hän varttui maatilalla, mutta pientilan jatkaminen ei tuntunut 1990-luvulla houkuttelevalta vaihtoehdolta. Aalto päätti suuntautua metsäalalle.

Uusilta metsätieteiden opiskelijoilta Aalto toivoo monipuolisuutta, reippautta ja avoimuutta uusille asioille.

”Ratkomme nyt ja tulevaisuudessa niin isoja kestävyyskysymyksiä, että on eduksi, jos niitä ratkomassa on mahdollisimman erilaisia ihmisiä. Reipas ja avoin luonne taas auttaa eteenpäin oli arvomaailma millainen tahansa.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.