Kulunut syksy oli taas Etelä-Suomessa poikkeuksellisen leuto ja sateinen. Alkuvuodesta Pohjois-Karjalaa ja Kainuuta ovat koetelleet pahimmat lumituhot miesmuistiin.

Joko voi sanoa, että tämä on ilmastonmuutosta?

”Ei vielä, mutta on mahdollista, että tämä on ilmastonmuutoksen aiheuttama tilanne”, sanoo Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta.

Hän johtaa yli 30 asiantuntijan yksikköä, jonka tehtävänä on selvittää, mitä seurauksia sään ja ilmaston muuttumisella on Suomessa.

”Viime vuosi oli mittaushistorian lämpimin, kun tarkastellaan neutraaleja vuosia, eli vuosia, jolloin El Niño ei vaikuta. Meret ovat lämmenneet, niistä vapautuu entistä enemmän vesihöyryä ilmaan, ja sitten sataa. Siellä missä on kylmää, sade on lunta. Ennustetaan, että lumikuorma muuttuu entistä raskaammaksi.”

Myrskyt voimistuvat

Gregow valmistui meteorologian maisteriksi Helsingin yliopistosta, mutta väitteli tohtoriksi metsätieteestä Itä-Suomen yliopistossa.

”Olin kiinnostunut myrskyjen vaikutuksista, ja nehän näkyvät metsissä”, hän perustelee valintaansa.

Kiinnostus alkoi Janikasta, joka riehui marraskuussa 2001. Väitöstutkimus osoitti, että metsien tuuliriski todennäköisesti kasvaa koko Pohjois-Euroopassa. Sitä selittää roudan puute, mutta myös tuulten koveneminen.

Gregowin mukaan jopa Gudrun-myrskyn kaltainen luonnonmullistus on mahdollinen myös meillä. Ruotsissa Gudruniksi nimetty myrsky kaatoi vuonna 2005 noin 75 miljoonaa kuutiometriä puuta.

Myrskyjen kulkureitit ovat muuttuneet, tuulet voimistuvat, eikä niiden voima enää heikkene mantereella kuten ennen. Tämä johtuu siitä, että ilmakehän rakenne muuttuu ilmastonmuutoksen seurauksena.

Talvimyrskyjen ohella myös rajuilmat ja kovat kesätuulet voivat yleistyä.

Länsi-Suomessa tuuli puhaltaa tyypillisesti lounaasta, mutta Itä- ja Keski-Suomessa myrskytuuli voi nousta myös idästä.

”Viime aikoina on alettu entistä paremmin ymmärtää, miten arktisella alueella tapahtuva nopeampi ilmastonmuutos vaikuttaa koko Eurooppaan ja globaalisti.”

Suomi sijaitsee merellisen ja mantereisen ilmaston välissä, joten meillä sää on ennen kaikkea vaihtelevaa.

Kuuden viikon routaennuste

Ilmatieteen laitos testaa parhaillaan räätälöityjä pitkän aikavälin sääennusteita.

”Kokeilemme myös viikon välein tehtäviä, kuuden viikon mittaisia routaennusteita. Mahdollisesti niitä on saatavana jo ensi syksynä.”

Tällä vuosikymmenellä Etelä-Suomessa on koettu jo monta roudatonta vuotta, ja routarajan ennustetaan nousevan kohti pohjoista.

”Alustavasti on arvioitu, että 2050 jälkeen routa olisi meillä hyvin harvinaista. Tätä menoa muutos tapahtuu jo aikaisemmin.”

Ilmaston lämpeneminen lisää tuhoja, mutta toisaalta metsien kasvu paranee. Keväät aikaistuvat, mutta tulee myös pitkiä kuivia kausia ja rankkasateita.

Riskeihin voi varautua hoitamalla metsiä, etenkin harvennukset kannattaa tehdä ajoissa. Gregowin mukaan tarvitaan myös toimenpiteiden suunnittelua yli tilarajojen.

”Tarvitaan yhteisvastuuta ja optimointia tiedon avulla”, hän tiivistää.

Gregowin mielestä poliitikot ovat jo hyvin tietoisia siitä, että ilmastonmuutosta pitää torjua. Toimiin ryhtyminen on silti hidasta.

Viime vuonna vellonut väittely hiilinieluista saa hänet huokaamaan.

”On vielä paljon tutkittavaa, mutta pitäisi silti uskaltaa tehdä päätöksiä.”

”Jos ei nyt olla ihan varmoja hiilinieluista ja päästöistä, mennään näillä tiedoilla, ja tarkennetaan sitten myöhemmin. Biotalous pitäisi saada yhteiseksi teemaksi koko Suomessa.”

Julkaistu Metsälehdessä  1/2018

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.