Energiapuun markkinoille tulleen uuden toimijan Laania Oy:n toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki kättelee ja ohjaa iloisesti neuvotteluhuoneeseen. Heinäkuun alussa toimintansa aloittanut yhtiö syntyi, kun Neova eli entinen Vapo sekä L&T Biowatti fuusioituivat ja yhdistivät puuhankintansa.
Sen verran tuoreesta yhtiöstä on kyse, ettei nimiplakaattia löydy Lassila & Tikanojan pääkonttorin seinustalta Helsingistä. Onneksi ennen fuusiota Biowattia johtanut Vartiamäki tunnetaan rakennuksessa hyvin ja haastattelu pääsee alkamaan.
Energiapuunhankintaan keskittyneen yhtiön toiminta polkaistiin toden teolla vauhtiin kesälomien jälkeen.
”Vielä heinäkuussa ja osin elokuussakin pinon päihin on mennyt esimerkiksi vanhan organisaation pinopäälappu. Se, että saadaan yhtenäinen organisaatio, yhtenäiset toimintatavat ja perusinfra kuntoon, siinä on tekemistä tulevalle kaudelle yllin kyllin”, Vartiamäki toteaa.
Neljän terawatin toimittaja
Fuusiolle vaadittu kilpailu- ja kuluttajaviranomaisen hyväksyntä tuli ennakoitua nopeammin ja yllätti tulevat laanialaiset.
”Odotimme, että menisi vielä toisen kierroksen kilpailutusviranomaisella. Nyt päästiinkin hommiin ennen lämmityskauden alkua”, Vartiamäki iloitsee.
Neovan ja Biowatin menneiden vuosien toimitukset energialaitoksille ovat olleet yhteensä neljän terawattitunnin luokkaa eli neljän miljardin kilowattitunnin edestä energiapuuta. Liikevaihdokseen uusi yhtiö ilmoittaa 110 miljoonaa euroa vuodessa ja pyrkimys on ylöspäin.
”Näkisin, että viiden vuoden päästä olemme vielä tästä kasvaneet”, Vartiamäki visioi.
Fuusion ansioista yhtiön ostoverkko kattaa lähes koko Suomen Helsingistä aina Rovaniemelle asti. Lisäksi Neova toi mukanaan Viron liiketoiminnan.
Kysyntää kautta Suomen
Laania aloitti toimintansa poikkeusoloissa. Suomen energiatuotannossa käytetään vuosittain 7–8 miljoonaa kuutiota metsähaketta. Siitä tuontihakkeen osuus on ollut vajaat pari miljoonaa kuutiota. Nyt tuonti itänaapurista on Venäjän hyökkäyssodan seurauksena jäissä. Myös Biowatti ja Neova lopettivat sodan alettua energiapuun tuonnin Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
”Osin edelleenkin etsitään, miten ne tullaan korvaamaan. Käytännössä Euroopan sisältä mahdollisesti tuodaan jotain jakeita”, Vartiamäki arvioi.
Pääasiassa kasvua haetaan kuitenkin kotimaasta. Vartiamäki on vakuuttunut, että energiapuuta löytyy yhtiön ostotarpeisiin ja viittaa miljoonan hehtaarin hoitorästeihin. Juuri nämä unohtuneet nuoret metsät ovat Laanian ostoslistalla.
”Nyt on mahdollisuus hoitaa hoitorästikohteet kuntoon ja markkinoilla on kysyntää sieltä kertyvälle puulle. Näin ei ole ollut kaikilla alueilla edes viime vuosina”, Vartiamäki summaa.
Kasvua jo ennen sotaa
Yli viisitoista vuotta energiapuun parissa työskennellyt Vartiamäki muistaa, että edellisen kerran energiapuusta oli pulaa 2010-luvun alussa. Tilanne korjaantui silloin vuodessa ja markkinat kääntyivät päälaelleen.
”Nyt kysyntänäkymä on pitkäjänteisempi johtuen jo aiemmin tehdyistä fossiilisten polttoaineiden ja turpeen korvaamisen päätöksistä”, Vartiamäki arvioi.
Energiapuuyhtiöt ovat lisänneet puuenergian hankintaa jo ennen sotatilannetta. Myös teknologia tuo apua orastavan energiakriisin selätykseen.
”Kaikkea tuontipuuta ja turvetta ei tarvitse suoraan korvata vaan osa korvautuu teknologisilla ratkaisuilla. Energiayhtiöt ovat uusineet kattiloita, parantaneet lämmön talteenottoa ja tehneet investointeja, jotka parantavat hyötysuhdetta”, Vartiamäki muistuttaa.
Oman lisänsä energiapuun kysyntää tuo odotettua huonommin onnistunut turpeennosto. Puuenergiasta haetaan nyt entistä hanakammin turpeen korvaajaa.
”Keskusteluja on käyty ja käydään koko ajan, mitä mahdollisesti pystymme toimittamaan. Jonkin verran se on lisännyt puuenergian kysyntää.”
Vartiamäki alleviivaa kuitenkin, että energiapuukauppa on pitkäjänteistä. Toimitukset alkavalle lämmityskaudelle on sovittu pääasiassa jo vuosi sitten. Ne odottavat nyt tienvarressa tai terminaalissa haketusta ja kuljetusta lämpölaitoksille.
TOMI VARTIAMÄKI
- Laania Oy:n toimitusjohtaja
- Syntynyt Alavudella, asuu Vantaalla
- 46-vuotias
- Koulutukseltaan metsuri, metsätalousinsinööri sekä metsänhoitaja
- Toiminut metsäalalla puunhankinta-, edunvalvonta-, tutkimus- ja koulutustehtävissä
- Perheessä vaimo ja kolme lasta
- Harrastaa tennistä, padelia ja pyöräilyä eri muodoissaan
- Tarttuu raivaussahaan lähipiirinsä metsissä
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.