Brysselissä komission käytävillä on odottava tunnelma, kun komissaariehdokkaat valmistautuvat vastaamaan europarlamentaarikoiden esittämiin kysymyksiin.

Metsäalan lobbareita puolestaan juoksuttaa nyt väistyvän komission päätös siirtää metsäkatoasetuksen voimaantuloa.

”Asia on tärkeä ja hyvä, mutta ei asetus tule tämmöisenä menemään läpi. Asetus on yksinkertaisesti erittäin huonosti valmisteltu. Kukaan ei tunnu tietävän esimerkiksi millaiset velvoitteet metsätalouden arvoketjun eri osapuolille tulevat”, sanoo Metsäteollisuuden EU-asioiden edunvalvonnasta vastaava johtaja Kaisu Karvala.  

”Paljon ei ole puhuttu siitä, että asetuksen aikataulumuutos pitää hyväksyttää myös jäsenmaissa ja Euroopan parlamentissa. Tiettävästi aikataulun muutos on tarkoitus hoitaa nopealla aikataululla, mutta sen läpimeno parlamentissa ei ole päivänselvää”, hän jatkaa.

Tulevan komission tehtäväkirjeistä Karvala on poiminut lupaavan tavoitteen, joka on sääntelytaakan keventäminen. Juuri metsäkatoasetusta voi pitää esimerkkinä huonosti valmistellusta

Lainsäädännöstä eli voisiko uusi sääntelyn järkeistämisestä vastaava komissaari tehdä uuden ehdotuksen, jolla kumotaan vanhaa lainsäädäntöä?”, Karvala pohtii.

Joukkovoimaa tarvitaan

Karvala on toiminut nykyisessä pestissään kaksi vuotta. Yksi tärkeimpiä tehtäviä on ollut uusien liittolaissuhteiden solmiminen.

”Tarvitsemme ison jäsenmaan, kuten Saksan, Ranskan tai Puolan tuen, jotta saamme asioita Euroopan neuvostossa määräenemmistöllä läpi.”

Pelkät metsäiset maat eivät yksin saa haluamiaan aloitteita läpi neuvostossa, ja Suomen metsäteollisuus tekee yhteistyötä etenkin Saksan, Itävallan ja Ruotsin kanssa.

Karvalan tukena on Metsäteollisuus ry:n koko edunvalvontaorganisaatio, yhteensä 38 henkilöä, joista kaksi on pysyvästi Brysselissä. Asiantuntijoita saapuu Suomesta paikalle tarpeen mukaan.

”Olemme tehneet kovasti töitä saadaksemme hyvät suhteet ranskalaiseen metsäteollisuuteen ja valtiollisiin toimijoihin, ja Macronin esikunta on jopa pyytänyt apua metsäasioissa. Olen itse kiertänyt ympäri Ranskaa puhumassa puurakentamisen tärkeydestä.”

”Euroopassa moni tukee puurakentamista, mutta puita ei kuitenkaan saisi kaataa. Eikä usein ymmärretä suomalaista metsän käyttöä, jossa samanaikaisesti hoidetaan metsiä ja edistetään luonnon monimuotoisuutta.”

Karvala on optimistinen Ranskan suhteen, joka alkaa muuttua metsäteollisuutta ja metsänkäyttöä ymmärtäväksi maaksi.  

EU:n ja uuden komission linjauksiin vaikuttaa Euroopassa riehuva sota. Kun aiemmin puhuttiin telekommunikaatiosta, maataloudesta ja energiasta, nyt Italian entisten pääministereiden Enrico Lettan ja Mario Draghin tuore raportti korostaa Euroopan turvallisuustilannetta ja geopoliittisia riskejä.

Kerran viidessä vuodessa voi vaikuttaa tulevan komission ohjelmaan, ja Metsäteollisuus ry aloitti tavoitteidensa ajamisen jo vuosi sitten.  

Metsäteollisuudella on 17 sivuinen hyvin yksityiskohtainen paperi, ”vahva oma viesti”, jonka Karvala kollegoineen on saattanut EU:n kirjoittavien virkamiesten tietoon.

”Saimme aika paljon asioita neuvoston strategiseen agendaan, joka on jäsenmaiden muodostama paperi, mikä komission tulee sisällyttää omaan ohjelmaansa. Biotalous on mainittu, ja siinä Suomi teki kovaa työtä.

Virkamiehistö haastaa

Metsäteollisuusmailla on yhteinen tavoite EU:n biotaloussuunnitelman suhteen. Maiden puuta käyttävä teollisuus korostaa puun mahdollisuuksia uusiutuvana raaka-aineena monessa eri käyttökohteessa, myös polttoaineena.

”Toistaiseksi puujalosteita ei mainita komissaarien toimeksiantokirjeissä. Jotta suomalainen metsäteollisuus voi olla osa biotaloutta, meillä pitää olla mahdollisuus käyttää puuta normaalisti jatkossakin.”

Kiertotalouden mahdollisuudet tulevat kyllä esiin Draghin raportissa, mutta painotukset ovat lähes yksinomaan muovin ja metallin kierrätyksessä.

”Siinä ei mainita puutuotteita, vaikka puu ja paperi ovat loistavia esimerkkejä kertotalousmateriaalista. Riskinä on, että jos biotalousstrategia menee ympäristöasioiden pääosastolle, puupohjaisia tuotteita ja pohjoismaista metsänhoitoa ei vieläkään nähdä ratkaisuna ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisesseen.”

Metsätaloutta käsitellään Karvalan mukaan todennäköisesti biotalousstrategian päivitetyssä versiossa, joka on tulevan, ympäristöasioista vastaavan ruotsalaiskomissaariehdokas Jessika Roswallin työlistalla.   

”Ongelmana on kuitenkin se, että osa ympäristöasioiden pääosaston virkamiehistöstä on ollut ideologisesti puun käyttöä vastaan ja samat metsän käyttöön negatiivisesti suhtautuvat henkilöt pitelevät kynää jatkossakin.”

Komissaarit joutuvat katsomaan hyvin horisontaalisesti ja laajasti eri asioita, jonka vuoksi heidän silmien läpi voi livahtaa sellaisia yksityiskohtia, jotka voivat olla metsäteollisuudelle hyvinkin tärkeitä.

”Komissio toimii paljon erilaisten toimikuntien kautta, ja meidän on päästävä niihin mukaan”.

Metsäasiat jaettu

Metsätalouteen liittyvät asiat hajaantuvat myös uuden komission vastuunjaossa. Metsäasiat kuuluvat luxemburgilaiselle maatalouskomissaariehdokas Christophe Hansenille. Nollapäästöisen teollisen kasvun osalta metsäasiat kuuluvat myös Jessika Roswallille ja ilmastotoimista vastaavalle hollantilaiselle komissaariehdokas Wopke Hoekstralle.

”Hansen on lähtöisin sahaperheestä, hänen pitäisi ymmärtää näitä asioita. Puhtaan teollisen siirtymän ohjelmaa johtava espanjalainen varapuheenjohtaja Teresa Ribeira tulee olemaan yksi vaikuttavimmista komissaareista ja hänen tulevaa kabinettiaan olemme jo lähestyneet.”

Erityisen tärkeäksi vaikuttamisen kohteeksi hän nostaa Theresa Ribeiran kabinettipäälliköksi nousevan Miguel Gil Tertren. Harva tietää, että hän oli myös Draghin raportin pääkirjoittaja.

”Yritän parhaillaan saada järjestettyä kokousta Gil Tetren ja Metsäteollisuuden pääekonomistin kesken.”

KUKA: Kaisu Karvala, 54

ASUU: Brysselissä

KOULUTUS: VTM Turun yliopistosta, poliittinen historia CEP Aix-en-Provence, kv-oikeus

TYÖSKENNELLYT: Telian yhteiskuntasuhteiden globaalina johtajana, Rovion viestintäjohtajana, osakkaana lakiasiaintoimistossa

PERHE: Naimisissa 2 aikuista lasta

HARRASTUKSET: lukeminen, tennis, historia, musiikki 

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.