”Kaikki tulot, joita metsästä tulee, pitäisi verottaa metsätalouden tulona.”

Tätä mieltä on neljättä vuosikymmentä Metsälehden veroasiantuntijana toimiva Hannu Jauhiainen.

Tällä hetkellä metsästä tulevat vuokratulot lukeutuvat maatalouden tuloksi. Näin ollen metsästään vuokratuloja saava maanomistaja joutuu tekemään metsäveroilmoituksen ohella maatalouden veroilmoituksen.

Aikaisemmin vuokratuloja metsästä saattoi ansaita lähinnä metsästysmaiden vuokrista tai omaan metsään pystytetystä radiomastosta, mutta nykyään tuulivoima on merkittävä ja kasvava vuokratulojen lähde. Jos maanomistajalla on vain metsää, lukeutuvat esimerkiksi tuulivoimasta maksettavat vuokratulot maatalouden verotuksessa ansiotuloihin.

Yhteismetsällä verotusta kevyemmäksi

Tuulivoimasta maksetaan paitsi vuokraa maanomistajalle, jonka maalla tuulivoimala on, myös vyöhykekorvausta lähialueen maanomistajille. Vuokratulot tuulimyllystä voivat olla 20 000 euroa vuodessa. Kun vuokratulot tulevat palkan tai eläkkeen päälle, voivat ne nostaa hyvä- tai keskituloisen metsänomistajan veroäyrin uusiin sfääreihin.

Lapin yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajana toimivalla Jauhiaisella on vinkki, millä vuokratulojen verotusta voi keventää. Mikäli metsään on tulossa tuulivoimala, voi yhteismetsä olla vaihtoehto. Yhteismetsässä vuokratulot toki ovat samalla tavalla maatalouden tuloa, mutta veroprosentti on vain 26,5.

”Ehkä yhteismetsää ei pelkästään tuulivoiman takia kannata perustaa, mutta jos muutenkin harkitsee sitä, tuulivoimala on hyvä syy perustaa yhteismetsä”

Alarajat pois

Toinen Jauhiaisen metsäverotuksen kehittämisehdotus liittyy metsävähennykseen. Metsävähennys on verovähennys, joka pienentää metsätalouden verotettavaa tuloa. Käyttämällä metsävähennystä metsänomistaja pystyy vähentämään osan metsänsä hankintahinnasta verotuksessa. Metsävähennyksen käytössä on kuitenkin ehto: metsävähennyksen voi saada vain sellaisina vuosina, kun metsätalouden tulot ovat vähintään 2 500 euroa.

”Minusta tämä tulojen alaraja on täysin turha. Jos tekee harvemmin puukauppaa, voi mennä kymmeniä vuosia, ettei metsävähennystä pysty hyödyntämään”, Jauhiainen toteaa.

Esimerkiksi taimikkovaltaisen tilan ostanut saattaa joutua vartomaan pitkään ennen kuin pääsee metsävähennykseen käsiksi. Jos alarajasta luovuttaisiin, kemeratuista ja hirvituhokorvauk­sista voisi tehdä metsävähennyksen. Niistä harvemmin kertyy vaadittavaa 2 500 euroa vuodessa.

Vuosikymmeniä veroneuvoja

Jauhiainen kiinnostui metsäverotuksesta 1980-luvulla perittyään metsää. Tuolloin metsänhoitoyhdistyksistä ei saanut veroneuvontaa, kuten tänä päivänä. Siirtyminen pinta-alaverotuksesta nykyiseen myyntiverotukseen sai verohallinonkin päät pyörälle. Asioista piti ottaa itse selvää.

Jauhiainen perehtyi metsäverotukseen Metsälehden toimittajana kolmenkymmenen vuoden ajan. Edelleen toimittajan hommista eläköityneen asiantuntijan kynästä syntyy Metsälehden lukijoille tuttu Metsäverokirja. Se ilmestyi tänä vuonna viidennentoista kerran.

Viime vuosina metsäverotukseen on tullut muutoksia vain vähän. Tämän vuoden veroilmoituksen tekijöille ei ole uutta luvassa. Tuorein jo viime vuoden verotukseen tullut muutos koskee vuosipoiston suuruutta. Nykyään loppumenojäännöksestä saa poistaa kahdensadan euron sijaan kuusisataa euroa. Tämä uudistus oli tervetullut.

”Sekin tosin olisi saanut olla suurempi. Olisivat nostaneet sen tuhanteen euroon”, Jauhiai­nen arvioi.

Poistoprosentitkin voisivat olla suurempia. Esimerkiksi kymppitonnin kunnostusojituskulun poistamiseen menee uusilla säädöksilläkin lähes 20 vuotta, kun vastaavan suuruisen lannoituskulun voi vähentää kerralla.

HANNU JAUHIAINEN

• Metsälehden veroasiantuntija ja pitkäaikainen toimittaja
• 65-vuotias
• Asuu Rovaniemellä
• Perheeseen kuuluu vaimo ja aikuinen tytär
• Omistaa metsää Pohjois-Savossa ja Lapissa
• Harrastaa metsänhoito, lintujen bongausta, hirvenmetsästystä sekä matkustamista

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.