Kiivaana käyvässä ilmastokeskustelussa unohtuu usein, että metsät palvelevat monia tarkoituksia. Avainasemassa on löytää keinot kokonaiskestävään metsätalouteen, painottaa johtava tutkija Mikko Peltoniemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kokonaiskestävyydellä Peltoniemi tarkoittaa metsien tarjoamien resurssien käyttämistä järkevästi huomioiden yhtä aikaa vaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja monimuotoisuuteen. Talouspuoltakaan ei sovi unohtaa, sillä kaiken taustalla vaikuttavat metsätalouden tarjoamat rahavirrat yksityisille metsänomistajille sekä yhteiskunnalle.

”Jos saamme kehitettyä kokonaiskestävän metsänhoidon paketin, siitä voi olla kilpailuetua Suomen metsätaloudelle ja sitä kautta se voi hyödyttää koko yhteiskuntaa”, Peltoniemi arvioi.

Yksi syy metsiin liittyvän ilmastokeskustelun kärjistymiseen on Peltoniemen mukaan juuri yhteisen näkemyksen puute siitä, miten kokonaiskestävä metsätalous voisi hyödyttää koko yhteiskuntaa. Tutkimuksen tehtävänä on avittaa yhteisen sävelen löytymistä lisääntyvän tutkimustiedon avulla.

Mallinnus avuksi

Peltoniemi on sivunnut tutkimuksissaan metsiä ja ilmastoa eri näkökulmista jo 17 vuotta. Viimeiset seitsemän kahdeksan vuotta tutkimus on keskittynyt entistä painavammin metsien ilmastovaikutuksiin, ja teeman ajankohtaisuus on innostanut tutkijaa.

Peltoniemi oli yksi kirjoittajista vastikään julkaistussa yhteenvedossa ”Ilmastoystävällisyyttä metsien käyttöön”, jossa esitellään ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä metsissä. Nopeita toimia ovat esimerkiksi tuhoriskit halliten kiertoajan pidentäminen ja hakkuiden vähentäminen. Pidemmällä aikavälillä jalostetun taimimateriaalin käyttö sekä metsittäminen vahvistavat metsien kasvua ja hiilinielua.

Tiivistelmän taustalla on EU-hankkeen tarve tunnistaa keinoja ilmastonmuutoksen hillintään, ja näkökulma on puhtaasti ilmastossa. Peltoniemi näkee tarpeen vielä laajemmalle tarkastelulle. Tiivistelmässä ei ollut mahdollisuutta selvittää vaikutuksia talouteen ja monimuotoisuuteen. Jatkotutkimusta siis kaivataan.

”Kun on ensin tunnistettu toimia, millä voidaan hillitä ilmastonmuutosta, seuraa tarve arvioida, mitä muut vaikutukset ovat. Tämä pitää tehdä ennen kestävää päätöksentekoa.”

Kultaista keskitietä kokonaiskestävään metsien hoitoon on mahdollista etsiä esimerkiksi mallinnustyökaluilla, joilla aikaisemmin on optimoitu lähinnä taloudellista tuotosta.

Jatkuvaa kasvatusta tutkittava

Kiinnostusta metsien kokonaiskestävään käyttöön on, mutta ei välttämättä yksiselitteisiä ratkaisuja. Tavoitteena on löytää keinot sovittaa metsätalous sekä ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet toimivalla tavalla käytännön metsien hoitoon.

”Monet metsänomistajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen vaihtoehdosta. Se on menetelmä, jota on syytä tutkia lisää, eli mitkä sen kaikki moninaiset vaikutukset ovat.”

Peltoniemi on mukana Luken Sompa-hankkeessa, jossa selvitetään parhaillaan, kuinka toimivaa jatkuva kasvatus on suometsissä. Tavoitteena on tutkia, minkälaista taloudellista lisäarvoa menetelmä tuottaa metsänomistajalle ja miten hyvin se vähentää suometsien maaperäpäästöjä. Olennaista on, että toistuvia kalliita ja monesti turvetta liikaa kuivattavia kunnostusojituksia ei tarvittaisi.

”Vahva hypoteesi on, että jatkuva kasvatus pitää pohjaveden sillä tasolla, että turpeen hajoamisesta johtuvat haitalliset vesistö- ja ilmastovaikutukset vähenevät. Nyt hypoteesia testataan.”

Metsänomistajia laidasta laitaan poukkoileva metsistä käytävä keskustelu hämmentää. Jotain yksityismetsissä voi kuitenkin varmuudella tehdä ilmaston ja monimuotoisuuden hyväksi tuloja menettämättä, Peltoniemi vakuuttaa.

Esimerkiksi lahopuun jättäminen, hakkuun jälkeinen pikainen metsänuudistaminen, eri puulajisekoitusten suosiminen sekä tukkipuuosuuden kasvattaminen hyödyttävät kaikkia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.