Metsänomistajakäyttöön tarkoitetun klapikoneen saa tällä hetkellä jopa viikon toimitusajalla, kun pari vuotta sitten konetta sai odottaa jopa puoli vuotta.

Hakki Pilkkeen myyntipäällikkö Veijo Kontro kertoo, että tärkein syy toimitusaikojen lyhenemiseen on koneissa käytettyjen komponenttien saatavuuden paraneminen. Aiemmin komponenttipula hidasti valmistusta ja ruuhkautti samalla kysyntää.

”Ammattikoneiden toimitusajat ovat parin kuukauden luokkaa. Yksityiskäyttöön tarkoitettuja koneita on toimitusketjussa ja jälleenmyyjillä, joten toimitukset onnistuvat nopeasti”, Kontro kertoo.

Tuotanto ja kysyntä ovat Kontron mukaan kohtalaisesti tasapainossa tällä hetkellä.

”Emme tarvitse lisää työvoimaa eikä tuotantoa ajeta ihan täydellä kaasulla. Kotimaan markkinat vetävät hyvin, mutta meille tärkeillä Keski-Euroopan markkinoilla kysyntä tökkii. Osin tämä johtuu korkotasosta ja osin maahantuojayhtiöiden varastojen täyttymisestä myymättömillä maatalouskoneilla.”

Finnmetkossa Hakki Pilke esitteli Hakki Pilke X Polttopuutehdas -suurtehoklapikoneen, joka nielee jopa 90 sentin paksuisia pölkkyjä. Hintaa laitteella on noin 200 000 euroa.

”Tämä kone on tarkoitettu ensisijaisesti Keski-Euroopan markkinoille”, Kontro sanoo.

Kaikkiaan Hakki Pilke valmistaa vuosittain 2 000 klapikonetta. Hakki Pilke on osa TP Silva – yhtiötä, joka valmistaa myös Palax- ja Japa-klapikoneita. Kaikkiaan yhtiö valmistaa yhteensä 4 500 konetta vuosittain.

Kesla luo uutta legendaa

Kolme viikkoa sitten Keslan toimitusjohtajana aloittanut Pasi Nieminen näkee parempien aikojen sarastavan vaikeita aikoja eläneelle yritykselle. Hän muistuttaa, että viime vuodet ovat koetelleet kaikkia alan toimijoita, ei pelkästään Keslaa.

”Uskon, että pahin on ohitettu. Keslan myynti on lisääntynyt kolmen peräkkäisen vuosineljänneksen ajan ja näkymät ovat paranemassa. Iso osa asiakkaistamme on pien- ja perheyrityksiä, jotka ovat riippuvaisia ulkopuolisesta rahoituksesta. Näin keskuspankkien tulevilla korkopäätöksillä on iso merkitys meille. Korkotason lasku varmasti elvyttää konekauppaa”, Nieminen kertoo.

Keslan tuotannosta 60 prosenttia menee vientiin. Skandinavian ja Baltian lisäksi tärkeimmät vientimarkkinat ovat Kanada ja Kaakkois-Aasia.

”Keslan tuotannon kotimaisuusaste on 92,5 prosenttia, joten meidän koneidemme vientitulot jäävät valtaosin hyödyttämään Suomea. Valtaosa Keslan käyttämistä komponenteista valmistetaan Pohjois-Karjalassa toimivilla konepajoilla.”

Finnmetkossa Kesla esitteli uutta, maataloustraktorikäyttöön tarkoitettua  224-mallin puutavarakuormaajaa. Se on kehitetty Niemisen legendaariseksi kehuman 204-mallin pohjalta.

”Olemme parantaneet legendaa ja uskomme, että tästä tulee yhtä maineikas tuote tulevina  vuosina.”

Uutuusnosturin nostovoimaa on lisätty. Myös työskentelynäkyvyyttä traktorin takapyörän ja kärryn etureunan välisellä alueella on parannettu.

”Nosturi toimii traktorin perushydrauliikalla, lisätehoja ei tarvita. 190 barin hydraulijärjestelmä riittää”, Nieminen toteaa.

Nosturiin on tarjolla Keslan kehittämä sähköinen ohjausjärjestelmä. Sen valtti on Niemisen mukaan erinomainen säädettyvyys, joten käyttäjät voivat räätälöidä kuormaajan toiminnan mieleisekseen.

Uutta kuormaajaa myydään pakettina yhdessä Keslan 114 ND -puutavarakärryn kanssa. Suomessa niitä myy Acco Suomi. Kärryn kantavuus on kymmenen tonnia.

Sähköisellä ohjauksella nosturi ja kärry maksavat yhteensä 46 000 euroa (alv 0) ja mekaanisella ohjauksella  40 000 euroa.

Risupeto kehittelee hakkuukoneisiin sopivaa kouraa

Keräävistä energiapuunkorjuulaitteista tunnettu Risupeto esitteli prototyypin, joka vastaa asiakaskunnasta tulleisiin kyselyihin.

”Tämä on riipukemalli Risupedosta. Se on siis tarkoitettu käytettäväksi hakkuukoneissa toisin kuin alkuperäiset, kaivinkoneisiin asennettavat laitteet”, konetta valmistavan Reformet Oy:n Eero Lintukangas kertoo.

Hän nimeää uutuuden teräsmetsuriksi. Se suoriutuu umpitiheiden nuorten metsien ennakkoraivauksesta, joka ihmistyönä maksaisi helposti tuhat euroa hehtaarilla.

”Tällä tiheikkö voidaan kaataa ja kasata nippuina lähikuljetusta varten”, Lintukangas kertoo.

Prototyypin luvataan suoriutuvan läpimitaltaan enintään 15-senttisistä rungoista. Koneen testaaminen alkaa Reformetin mukaan loppusyksyllä.

Alkuperäistä Risupetoa on tähän mennessä myyty 20 koneen pilottisarja. Saadun palautteen perusteella korjuulaitetta on paranneltu, muun muassa leikkuuteriä on kehitetty tehokkaammin leikkaaviksi.

Nisula: Ei merkkejä kysynnän laantumisesta

Keskisuomalainen metsäkonevalmistaja Nisula Oy on keskittynyt paljolti energiapuun korjuuseen tarkoitettujen kourien valmistukseen.

Yhtiön osakkaisiin kuuluva, tuotekehityksestä vastaava Esa Nisula ei näe merkkejä energiapuun korjuukoneiden kysynnän laantumisesta. Toki yrittäjät ovat oppineet varovaisiksi energiapolitiikan tempoilevuuden vuoksi, joten suin päin suurinvestointeihin ei rynnätä.

”Mitä meillä olisi puuenergian korvaajaksi. Puu on uusiutuvaa kotimaista energiaa ja työllistää paljon väkeä”, Nisula toteaa.

Yritys panostaa entistä kokonaisvaltaisemmin myös hakkuukoneiden valmistukseen. Vuonna 2011 harvennushakkuille tarkoitettujen hakkuukoneiden valmistamisen aloittanut Nisula tuottaa jatkossa hakkuukoneiden alustakoneet itse. Aiemmin on käytetty Lännen Tractors Oy:n valmistamia koneita.

”Omaan valmistukseen siirtymisen ansiosta pystymme hallitsemaan valmistusta, tuotekehitystä ja muun muassa varaosahuoltoa entistä kokonaisvaltaisemmin”, Nisula sanoo.

Hän uskoo markkinoiden maltilliseen kasvuun. Tähän asti koneita on valmistettu noin kymmenen vuodessa, mutta uudella tuotantolinjalla pystytään tarvittaessa valmistamaan jopa neljä konetta kuukaudessa.

Prosilvan uutuus vakaa automaattisesti

Prosilvan J-20-mallin kuormatraktori pitää itsensä automaattisesti pystyasennossa. Uuden ominaisuuden salaisuutena ovat gyrokompensoidut asentoantunrit, jotka ohjaavat heilurivarsia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kone pysyy pystyasennossa alustan kaltevuuksista ja eri pyörien asemasta huolimatta.

Muun muassa tämän takia sinällään isokokoinen kone pystyy kulkemaan ketterästi ja maaperää vahingoittamatta. Heilurivarsien ansiosta kuljettaja pystyy myös säätelemään koneen maavaraa olosuhteiden mukaan.

”Tämä on valtti varsinkin harvennuksilla ja jatkuvan kasvatuksen hakkuilla”, sanoo insinööri J-P Syväsalmi Prosilvalta.

Koneen ketteryyttä korostaa sen keskinivelen 50 asteen kääntökulma, jonka ansiosta kone pystyy seuraamaan hakkuukoneen tekemiä ajouria kiperissäkin mutkissa.

Koneen tuotanto alkaa Syväsalmen mukaan ensi vuonna. Vuosittain Prosilva valmistaa noin 20 konetta.

Lisätty Hakki Pilkettä koskeva osio klo 15.30 29.8. 

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.