Euroopan ilmakehä on viime vuosikymmeninä kuivunut huomattavasti esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä selviää kansainvälisestä Sveitsin metsäntutkimuslaitoksen (WSL) johtamasta dendrokronologisesta eli puiden vuosilustotutkimuksesta. Kuivempi ilmakehä voi pahentaa maaperän kuivuutta ja maastopaloriskiä, millä on seurauksia niin metsille kuin maataloudelle.
Ilmakehän kuivuutta ja/tai kuivumista tutkittiin puiden vuosilustoista vuosina 1 600–2 000. Yhteensä 45 vuosilustoaikasarjan aineisto kattoi alueen eteläisestä ja läntisestä Euroopasta Keski-Euroopan kautta Lappiin, Pohjois-Norjaan ja Kuolaan.
Lustonäytteitä kairattiin pääosin tammista ja männyistä; myös pyökkiä, kuusta ja lehtikuusta tutkittiin. Jokaisen yksittäisen vuoden (kesän) tieto tuotettiin tammella vuosiluston kesäpuusta ja männyllä koko lustosta. Vuosilustoista määritettiin hapen pysyvät isotoopit 16O ja 18O. Niiden avulla voitiin laskea ilmassa olevan veden määrä ns. ilmakehän vesihöyryn paineen vajeena (VPD).
Koska vuosilustot syntyvät kesällä, VPD kuvaa nimenomaan kesäilmaston kuivumista.
Tutkimusraportin pääkirjoittajan, WSL:n tutkija Kerstin Treydten mukaan vuosituhannen alusta ilma on suuressa osassa Eurooppaa muuttunut kuivemmaksi kuin kertaakaan viime 400 vuoden aikana. Havainto on hänestä huolestuttava, kun otetaan huomioon kuivuuteen liittyvät ilmiöt monilla Euroopan alueilla.
Tutkimusartikkeli julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä Nature Geoscience -tiedelehdessä.
Tutkimuksessa osoitettiin, että ilmakehän kuivumisen voimistuminen viime vuosikymmeninä on ennennäkemätöntä esiteolliseen aikaan verrattuna ja että muutoksen katsotaan johtuvan ihmisen vaikutuksesta yli 98 prosentin todennäköisyydellä.
Muutos on suurin Länsi- ja Keski-Euroopassa, Alpeilla ja Pyreneiden vuoristossa ja pienin Fennoskandian eteläosissa. Sen sijaan Fennoskandian pohjoisosissa kuten Lapissa alailmakehän kuivumista ei havaittu lainkaan.
Ilmakehän vesihöyryn paineen vajetta (VPD) käytetään ilman kuivuuden mittaamiseen. Se kuvaa ilman todellisen ja suurimman mahdollisen vesipitoisuuden eroa eli ilman ”veden janoa”. Janoinen ilma, jolla on korkea VPD, imee enemmän vettä maaperästä ja kasveista vähentäen niiden kasvua ja voi johtaa jopa puiden kuolemaan. Kuivunut kasvillisuus ja maaperä lisäävät maastopalojen riskiä.
Pohjois-Euroopassa ”veden jano” suhteessa esiteolliseen aikaan on kasvanut muihin Euroopan alueisiin verrattuna vähiten, koska ilma on viileämpää ja voi sisältää vähemmän vettä. Keski-Euroopan alangoilla sekä Alpeilla ja Pyreneiden vuoristossa VPD:n kasvu on erityisen voimakasta ja oli korkeimmillaan erityisen kuivina vuosina 2003, 2015 ja 2018.
Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa VPD:n pitkäaikaismuutoksia Euroopassa. Lukuisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen sekä noin 70 tutkijan yhteistyönä puiden vuosirenkaista kerättiin hapen isotooppiaineistoa eri puolilta Eurooppaa. Isotoopit ovat atomin muunnelmia, joilla on erilaiset ominaispainot ja jotka siksi kulkeutuvat juuriston kautta lehtiin ja haihduntaan eri tavoin.
VPD:n lisääntyminen edelleen on pitkällä aikavälillä uhka monille elintärkeille ekosysteemitoiminnoille.
”VPD on erityisen tärkeä maataloudelle, sillä mitä korkeampi se on, sitä suurempi on viljelykasvien vedentarve. Metsissä puun kasvu ja hiilensidonta ovat vaarassa, mikä aiheuttaa epävarmuutta ilmaston säätelystä ja ekosysteemien hiilivarastosta tulevaisuudessa”, Kerstin Treydte toteaa.
Kirjoittaja on tutkimukseen osallistunut metsäntutkija Silva Lapponica Oy:stä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Mistä ilmiö johtuu?
Voisiko syynä olla metsäkato? Metsät eivät pidätä sadevettä vaan se virtaa suoraan meriin. Maastoon jää vähemmän vettä, joka voi haihtua ilmakehään.
Metsäkato on aiheuttanut tuhon kierteen, joka kuumentaa ilmastoa ja lisää entisestään metsäkatoa.
Fysiikan lakien mukaan mitä lämpimämpää, sitä enemmän kuutiometri ilmaa sitoo vettä… Kun taas on viileämpää sitä nopeammin saavutetaan kyllästymispiste… Eli viileämpi ilmasto kuivempi ilma… Tässä jutussa ei argumentit pidä paikkaansa fysiikan lakien mukaan…
Ei se ilman veden sidontakyky vaikuta siihen jos ei ole kosteutta mitä sitoa. Ilman suhteellinen kosteus 20%-50% on varmasti pääosalle kasveja turhan kuivaa koska se sitoo ympäristö kosteutta. Fysiikan lakien mukaan jos haluaa päteä voisi niitä edes ymmärtää. Eli jos lämmin ilma on kuivaa niin mistä se kaatuisi jos sitä vettä ei ole missään.
Tutkimustulos on otettava tosissaan. Trendi on ilmeisesti myös paheneva.
Jos Pohjois-Atlantin virtauksen (AMOC) hidastuminen pahenee, vettä haihtuu ilmaan entistä vähemmän lämpötilojen laskiessa ja kesäkuivuudet siten pahenevat.
Myös silloin kosteat länsivirtaukset Atlantilta voivat heiketä tai jäädä pois. Meille työntyy kuiva Siperialainen ilmanala.
Metsänomistaja voi tehdä paljon metsän kuivumisen estämiseksi:
Ojien pitää olla kunnossa, koska silloin puut uskaltavat kasvattaa juurensa syvemmälle kun ojat pitävät pohjaveden määrätyn tason alapuolella.
On jo nähty, että märillä eli huonosti ojitetuilla korvilla kuusien juuret ovat hyvin pinnassa, puut kaatuvat tuulessa herkästi ja juuret kuivuvat keskikesän kuivuusjaksojen aikana.
Toinen keino on pitää metsä melko harvana ja kaikki ylimääräinen ryteikkö ja aluspuut raivattuna poissa. Näin niukkenevat vesivarat riittävät paremmin (hyvin) parhaiten kasvavalle valtapuustolle.
Koivut veden tuhlareina pitää napsia pois harvennuksissa kuivilta kasvupaikoilta vettä tuhlaamasta.
Kaikkia keinoja keinoja toteutetaan nyt huonosti ja ne ovat järkevyydestään huolimatta luonnonsuojeluromantiikka – muodin vastaisia.
Ei mitään uutta taivaankannen alla. Turhaa tehdä asiasta isoa numeroa, kun sellaisesta ei ole kysymys: ilmasto vain vaihtelee vuosituhantiseen tapaansa luontaisesti: välistä kosteampaa, välistä kuivempaa. Niin on ollut läpi holoseeni-ilmastohistorian. Ja vaihteluiden takana ovat tietenkin Auringon aktiivisuusvaihtelut.
70 prosenttia maapallonpinnasta on vettä… Tämä on vesiplaneetta… Ilmakehässä on keskimäärin 505.000 Gt vettä, vesihöyryä 85.000 Gt, eli vettä riittää, ilmavirtaukset määräävät, missä on kosteutta… Golf virta ei ole hiljentymässä, tuo ns. tutkimus oli simulointi, jossa kokeiltiin mikä sulamisvesi määrä makeaa vettä pysäyttäisi golfvirran… No määrä oli 80 kertaa Grönlannin jäiden massa… Suhteellisuuden tajua pitäisi olla professorillakin… Meillä Lapissa on kuivaa ilmaa silloin, kun syntyy Vortex ilmiö, joka on seurausta maapallon heikosta magneettikentästä, joka on taas seurausta taas Auringon 300 vuotisen syklin syntyneestä heikosta magneettikentästä… Heikon magneettikentän takia polaaripyörre hajoaa ja kylmä virtaus pääsee kohti päiväntasaajaa ja sieltä paluu virtaus tuo kohti napa aluetta lämpimiä virtauksia, kuten tammikuun ja helmikuun kovat pakkaset Suomessa ja paluu virtaukset tuovat lämpimiä virtauksia nyt Suomeen… Tällainen hulluttelu ja pelottelu olemattomilla asioilla on sairasta, jossa ei ole mitään perää… Hullu Agenda, jossa väitetään, että ihmisen ilmakehään fossiilisten polttoaineiden käytöstä siirtyvä hiilidioksidi, 150 Gt, 0,002 % ilmakehän massasta lämmittäisi ilmakehää, 7.620.000 Gt, 99,998 %… Jopa tavallisen kansalaisen, jolla ei ole käsitystä fysiikasta, pitäisi olla sen verran suhteellisuuden tajua, ettei tuolla määrällä, 0,002 % ilmakehän massasta, lämmitetä 99,998 % ilmakehän massaa…