Euroopan parlamentti äänestää ensi tiistaina 27. helmikuuta EU:n ennallistamisasetuksesta. Suomalaiset europarlamentaarikot arvioivat, että äänestyksestä on tulossa tiukka.

”Varmaan aika tiukille menee. Mielenkiintoinen äänestys”, sanoo keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen.

Hänen edustamansa Renew Europe -ryhmä keskustelee ennallistamisasetuksesta ensi viikolla. Katainen arvioi, että suurin osa ryhmästä tukee asetusta.

Myös EPP-ryhmä päättää kantansa ensi viikolla. Ryhmää edustava kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen kertoo, että ryhmässä on edelleen paljon vastustusta asetusta kohtaan.

”Ennallistamisasetukseen on saatu paljon jäsenmaakohtaista joustoa, joten mielestäni se on nyt sellainen, että sen kanssa voi elää. Ajattelisin, että asetus menee täysistunnossa läpi”, hän arvioi.

S&D-ryhmää edustava SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma arvioi, että ennallistamisasetuksen kohtalo on pitkälti EPP-ryhmän käsissä.

”Toivon, että ennallistamisasetus menee läpi, sillä lykkäämällä tämä asia ei parane. Jos EPP äänestää yksituumaisesti asetusta vastaan, ollaan vaikeuksissa”, hän sanoo.

Greens/EFA-ryhmää edustava vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala ennakoi äänestyksestä tiukkaa.

”Meitä on kehotettu olemaan viimeiseen mieheen ja naiseen äänestämässä, sillä tilanne on ennustamaton. Toivottavasti asetus menee läpi. Olisi huono uutinen, jos se kaatuisi.”

ECR-ryhmää edustava perussuomalaisten eurokansanedustajan Pirkko Ruohonen-Lernerin mukaan äänestyksen lopputulosta on tässä vaiheessa vaikea ennakoida.

”Ensi viikolla kuullaan”, hän toteaa.

Vastustusta riittänyt

Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa. Sen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.

Asetuksen mukaan EU:n jäsenmaiden on vuoteen 2030 mennessä tehtävä ennallistamistoimia vähintään 20 prosentilla EU:n maa- ja merialueista sekä 30 prosentilla huonontuneista luontotyypeistä. Jälkimmäinen tavoite nousee 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi asetus luo tavoitteita ojitettujen turvemaiden ennallistamiselle.

Euroopan unionin neuvosto, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio pääsivät alustavaan sopuun ennallistamisasetuksen lopullisesta sisällöstä niin sanotussa kolmikantakokouksessa viime marraskuussa. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) totesi silloin, että neuvottelujen lopputulos oli Suomelle kohtuullisempi kuin komission alkuperäinen vuonna 2022 antama ehdotus.

Suomessa ennallistamisasetusta on vastustettu muun muassa siitä aiheutuvien kustannusten takia ja siksi, että sen ei koeta huomioivan eri jäsenmaiden lähtökohtia riittävästi.

Asetus tulee voimaan vain, jos Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto hyväksyvät sen. Sen jälkeen, kun asetus on tullut voimaan, jokaisessa EU:n jäsenmaassa aletaan laatia kansallisia ennallistamissuunnitelmia. Niissä määritellään, miten asetuksen tavoitteet saavutetaan.

Yleensä Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto hyväksyvät kolmikantakokouksissa päätetyt asiat. Jos kuitenkin käy niin, että esimerkiksi Euroopan parlamentti äänestää ennallistamisasetusta vastaan, on vaihtoehtoina joko hylätä asetus tai siirtää se takaisin käsittelyyn.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.