Selkeä askel eteenpäin. Näin kuvailee parin viikon takaista ilmastoäänestystä europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.).

”Olemme sekä taktisesti että asiallisesti paremmissa asemissa nyt kuin ennen parlamentin päätöstä”, hän sanoo.

Euroopan parlamentti äänesti syyskuun puolivälissä niin sanotusta lulucf-lakiesityksestä. Äänestys käsitteli sitä, miten Euroopan metsien kyky sitoa hiilidioksidia huomioidaan päästövähennyksissä.

Äänestyksen voitti Suomelle edullinen ehdotus, joka sallii hakkuiden lisäämisen ilman lisäkustannuksia, kunhan metsät säilyvät hiilinieluina.

Kaikki mahdollista

Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka ei ole aivan yhtä luottavainen kuin Torvalds.

”Parlamentin kanta oli askel parempaan suuntaan, mutta kaikki on mahdollista niin kauan kuin neuvottelut ovat auki”, hän sanoo.

Lakiesitys on parhaillaan ministerineuvoston käsiteltävänä. Kun se on päättänyt kantansa, lakiesitys siirtyy parlamentin, ministerineuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluihin.

Torvaldsin mukaan parlamentilla ja ministerineuvostolla on nyt selvästi paremmat mahdollisuudet löytää kompromissi kuin ympäristövaliokunnan esityksen jälkeen.

”Keskiöön nousevat nyt toisenlaiset kysymykset eli mikä on se nielun taso, jota on syytä varjella, ja miten se määritellään”, Torvalds sanoo.

Hänen mukaansa esillä on ollut malli, jossa hakkuiden sallittu enimmäismäärä riippuu maan metsäpinta-alasta. Vaihtoehtona olisi asettaa enimmäismäärä sille, miten suuri osa metsien kasvusta voidaan hakata.

Torvalds arvioi, että lulucf-lainsäädäntö pyritään saamaan valmiiksi Viron puheenjohtajakauden aikana.

Artikkeli julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 17/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.