EU:n kunnianhimoisten ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteiden on toivottu kiristävän vaatimustasoa maailmanlaajuisesti.

Näin ei ole kuitenkaan käymässä, kertoo metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta.

Kallio esitteli tutkimuksensa tuloksia keskiviikkona Suomen Metsäsäätiön tilaisuudessa.

Kun hakkuiden määrät EU:n alueella pienenevät, syntyy merkittävää hakkuuvuotoa muihin maihin. Samalla niin metsäalan taloudelliset hyödyt kuin ympäristöongelmatkin siirtyvät muualle maailmaan.

Kallion tutkimus oli skenaarioanalyysi, jossa vertailtiin niin sanottua perusuraa, jossa maiden välillä vallitsee täydellinen kilpailu ja toimijat tavoittelevat suurinta taloudellista hyötyä, sekä tilannetta, jossa lulucf-asetuksen tavoitteet saavutetaan ja biodiversiteettistrategian tavoitteet toteutuvat.

Tulokset osoittavat, että suurin osa EU-politiikan kielteisistä vaikutuksista metsäalalle on seurausta lulucf-asetuksen täytäntöönpanosta (land use, land use change and forestry), mutta myös biodiversiteettistrategialla on merkittäviä vaikutuksia.

Hakkuut siirtyvät Amerikkaan

Jos lulucf-asetuksen tavoitteet saavutettaisiin, Kallion mukaan lopputuloksena 132 miljoonaa kuutiometriä hakkuita jäisi tekemättä EU-maissa ja Norjassa.

Kaiken kaikkiaan hakkuut vähenisivät kuitenkin vain kolmanneksen edellä esitetystä määrästä, 46 miljoonaa kuutiometriä. Kaksi kolmasosaa määrästä korvautuisi hakkuiden lisäämisellä muualla maailmassa, etupäässä Amerikan mantereella.

EU:n ulkopuolella riski luonnon monimuotoisuuden heikkenemiselle on suurempi kuin EU:ssa, Kallio sanoo. Siellä, minne hakkuut siirtyisivät, suojelualueiden kattavuus on EU:ta alhaisempi ja metsien käyttöä valvotaan heikommin.

Sahatavaran ja vanerin tuotanto kärsivät

”Puutuotteilla on sinänsä ilmastohyötyjä: ne jatkavat metsistä otetun hiilen varastoimista”, Kallio totesi.

Nämä hyödyt heikkenevät, jos lulucf-tavoite saavutetaan.

Tutkimuksen mukaan sahatavaran ja vanerin tuotanto vähenee maailmanlaajuisesti kaikkein eniten, vaikka tuotteet ovat parhaita hiilen säilyttäjiä. Myös muovia korvaavien kartonkien tuotanto on vähenemässä.

Hiilinielutavoitteen saavuttaminen kaukana

Hakkuiden määrällä on suoraa vaikutusta myös puustoon ja puutuotteisiin sitoutuneen hiilen määrään. Jos hakkuut vähenevät, myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus pienenee. Tutkimuksen mukaan vaikutukset ovat kuitenkin toivottua selvästi pienempiä.

Jos hakkuut EU:n alueella vähenevät 115 miljoonaa kuutiometriä vuodessa vuosina 2030–2035, maailmanlaajuinen kasvihuonekaasupäästöjen nettovähenemä on noin 22 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.

”Metsiä hakataan ja metsäteollisuuden tuotteita tehdään hyvin paljon vähemmän, ja sillä saavutetaan tämän kokoinen hiilidioksidivähenemä. Se on todella vähän ja todella kallista”, Kallio totesi.

Ei kuitenkaan ole todennäköistä, että aivan tällaisiin lukuihin päädyttäisiin.

EU:n hiilinielutavoite saavutetaan vain, jos metsätalouden tuotanto rajoitettaisiin nopeasti 15 vuoden takaiselle, finanssikriisin aikaiselle tasolle, Kallio huomautti.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.