Hankasalmella metsäpalveluita tarjoavat Metsänhoitoyhdistys Päijänne, Metsä Group, Stora Enso ja UPM. Sekä Erkki ja Veksi, mutta heidän ei tarvitse markkinoida palveluitaan.

Aloitetaan Erkistä. Hän on metsänhoitoyhdistyksellä pitkän uran tehnyt metsätalousteknikko Erkki Viinikainen. Mies kyllästyi yhä bisnesmäisempään menoon ja jättäytyi yhdistyksen töistä pois kymmenen vuotta sitten. Nyt ikä alkaa seiskalla, mutta työtahti ei ole laantunut.

”Vihjaisin, että mukanani lähtee muutama talo yhdistykseltä.”

Niin myös kävi. Moni keskimääräistä isompi hankasalmelalaistila ja muun muassa seurakunta halusi luottomiehensä jatkavan metsien hoitamista. Yhteydenottoja tulee edelleen.

”En ole ikinä mainostanut itseäni. Puskaradio vie tehokkaasti viestiä. Tosin siellä kyllä kulkevat huonotkin uutiset.”

Yhtiöillä ja yhdistyksellä olisi tarjolla hienoja digipalveluja ja markkinahenkisiksi opetettuja neuvojia.

Viinikainen ei puhu asiakasrajapinnoista eikä hänen suhdettaan internetiin voi kuvata läheiseksi. Digitaalisia metsäpalveluita ei siis ole tarjolla.

Eikä tarvitsekaan. Vanhan liiton neuvojan vahvuus ovat jopa vuosikymmenien asiakassuhteet ja niiden varassa rakentunut luottamus.

”Asiakastiloissa sukupolvi on saattanut vaihtua, ja osa uusista omistajista asuu osa ulkomailla, mutta yhteistyö jatkuu.”

”Harmaata” metsätaloutta

Asiakkaiden luottamus on joskus johtanut erikoisiinkin tilanteisiin.

”Kerran minulla oli vireillä iso hoitohanke. Samaan aikaan isäntä oli lähdössä pitkäksi aikaa ulkomaille. Kyselin, että heitetäänkö homma kesken, kun maksupuoli jää auki. Mies kirjoitti minulle avoimen sekin töiden maksamista varten.”

Matkan varrelta mukaan on tarttunut lukuisia mieluisia muistoja.

”Jos voisi palata 45 vuotta taaksepäin, valitsin saman uran. Metsä on minulle sekä työ että harrastus. Vaimo tapaakin sanoa, että sinä et näe muuta kuin hoitamattomia metsiä.”

Viinikaisen aisaparina työskentelevä Veksi taas on muutama vuosi sitten armeijan hommista eläkkeelle jäänyt aliupseeri Veikko Reinikainen. Hän toteuttaa Viinikaisen suunnittelemat metsätyöt istutuksista ja raivauksiin.

Reinikainen luonnehtii kaksikon toimintaa harmaaksi metsätaloudeksi. Toki molemmilla verokortti on, harmaa on vallitseva hiusten väri.

Armeijasta reilu viisikymppisenä eläkkeelle jääneellä, ikänsä kuntoilleella Reinikaisella riittää virtaa toiselle työuralle.

Viinikainen kehuu aisapariaan.

”Veksi on tyypillinen armeijan mies. Kun antaa selvät käskyt, ne toteutuvat viimeistä piirtoa myöten. Ei sitä tarvitse olla vahtimassa.”

Junttaporukka vaati potkuja

Viinikainen ei ole hankkinut metsämainettaan omapäisesti sooloilemalla. Hommat on tehty ohjeiden mukaan, vanhaan aikaan yhteisymmärryksessä metsälautakunnan piirimetsänhoitajien ja metsätalousneuvojien kanssa.

Se on tarkoittanut tinkimätöntä metsien hoitoa, ei ”vähän sinne päin” -hommailua. Tämä ei ole tuottanut Viinikaiselle pelkästään ystäviä. Kränää on tullut muun muassa metsänparannustöiden tukiehtojen tarkasta noudattamisesta.

”Joskus takavuosina joukko hankasalmelaisisäntiä meni yhdistyksen yleiskokoukseen vaatien meikäläisen erottamista. Onneksi tukijoitakin löytyi.”

Kaikkea Viinikainen ei sentään tekisi samalla tapaa kuin uransa alkuvuosina.

”Männyn istutukset jättäisin tekemättä. Mänty pitäisi uudistaa vain kylväen tai luontaisesti.”

Metsänhoidon tason hän näkee kohentuneen.

”Taimikot hoidetaan nykyisin paremmin kuin vuosikymmeniä sitten. Nuoret isännät huolehtivat metsistään paremmin kuin edelliset polvet ovat tehneet.”

Julkaistu Metsälehdessä 15/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.