Tukin hintavertailu on vaikeaa, jos yhdellä ostajalla on yksi tukkilaji, toisella kaksi ja kolmannella kolme. Silmissä helposti vilistää, että mitä ovatkaan tukki, välitukki, pikkutukki ja parru.

Tukin latvaläpimitta on ostajasta riippuen 15–17 senttimetriä, ja joskus tukkisuma jaetaan 18 senttimetrin kohdalta tukiksi ja välitukiksi. Pikkutukin latvaläpimitta on yleensä yksitoista tai kaksitoista ja parrun yhdeksän senttimetriä.

”Tarjousten vertailu on harjaantumattomalle mahdotonta”, Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaan toiminnanjohtaja Risto Koivula sanoo.

Ammattilaisillekin se on vaikeaa. Tarjousten yhteismitallistaminen edellyttää tarkkaa pystyarviointia. Kun tukkilajien jakauma tiedetään, voidaan tarjouksista laskea loppusummia.

”Myyjä olisi vahvemmilla, jos pystyisi itse esittämään tarjouspyynnön, jossa tukkikertymä olisi jaettu eri luokkiin. Sellaista taitoa harvalla on.”

Harvennustapa lisää vaikeuskerrointa

Harvennusten vaikeuskerrointa lisää, että kyse ei ole vain eri tukkilajien kertymästä vaan myös harvennustavasta. Myyjä voi mielessään ajatella puhdasta alaharvennusta, mikä tarkoittaa pientä järeyttä ja korkeaa korjuukustannusta.

Ostajalla taas voi olla halu korjata järeämpiä puita yläharvennustyyppisesti, jolloin korjuun tehokkuus kasvaa, mutta työjälki saattaa kavahduttaa.

”Kun koneenkuljettajalle maksetaan korjattujen puiden keskijäreyden mukaan, se lisää houkutusta ottaa mukaan yläharvennuksen piirteitä”, Koivula toteaa.

Koivula sanookin, että harvennusleimikoilla pitää arvioida paitsi puusto myös ostajan hakkuutapa. Yhdistys seuraa ostajia ja vertaa, miten ilmoitettu tukin talteenotto toteutuu käytännössä.

Myös ostajien tarpeista pitää olla ajan tasalla.

”Vastaanottajien tarpeet saattavat muuttua. Muutama vuosi sitten kuusitukkia ei otettu kuin puoliväkisin, nyt ei mitään muuta halutakaan.”

Niin on aina ollut

Keiteleen metsäpäällikkö Kari Wuolijoki ei lähtisi suurentelemaan eri tukkilajien merkitystä, sillä sama vertailun vaikeus on ollut aina.

”Olen ollut näissä hommissa 40 vuotta. Eri yhtiöillä on aina ollut erilaisia mitta- ja laatuvaatimuksia ja katkontapituuksia.”

Artikkeli julkaistu kokonaisuudesaaan Metsälehdessä 18/2017

• Lisää aiheesta: Kuitupuulla on monta nimeä

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.