Hallitus on esittänyt eduskunnalle erävalvontalain, metsästyslain ja kalastuslain muuttamista. Toteutuessaan muutos muun muassa antaisi valvontaviranomaiselle nykyistä laajemmat oikeudet tarkistaa, ovatko saalis ja pyyntivälineet säännösten ja määräysten mukaisia.

”Tämä toisi kalastuslaista jo nyt löytyvän saaliintarkastusoikeuden myös metsästyslakiin. Tavoitteena on lisätä rikosten paljastumista metsästyksessä”, sanoo Metsähallituksen erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen.

Käytännössä Metsähallituksen erätarkastajat saisivat oikeuden tarkistaa metsästäjän repun ja kulkuvälineen.

”Metsästystapahtuma kestää yleensä tunteja, mutta mahdollinen laiton toiminta ehkä vain minuutteja. Ilman mahdollisuutta tarkastaa henkilön saalista on rikoksia usein lähes mahdoton todentaa myöhemmin”, Pelkonen perustelee.

Erävalvontalakiin lisättäisiin myös säännökset erätarkastajan käskyvallasta ja esitutkinnan turvaamiseen liittyvistä toimivaltuuksista. Lisäksi erätarkastajaan kohdistuva niskoittelu säädettäisiin rangaistavaksi.

Pelkonen korostaa, että asia on syytä käsitellä perusteellisesti ennen muutosten tekemistä.

”Valtuuksien mukana seuraa myös vastuu. Viranomaistoiminnalle täytyy olla metsästäjien laaja tuki. Poliisihallitus ja perustuslakivaliokunta ottavat varmasti asiaan kantaa.”

Lisää toimivaltaa yksityismaille?

Esityksen perusteella myös erätarkastajien alueellista toimivaltaa laajennettaisiin.

Nykyisen erävalvontalain mukaan erätarkastajat valvovat eränkäyntiä valtion omistamilla alueilla. Pelkosen mukaan tämä on aiheuttanut epäselvyyksiä erätarkastajien toimivallan alueellisesta ulottuvuudesta.

”Jopa erätarkastajan oikeutta siirtyä valvonta-alueelleen yksityisen maan läpi on kyseenalaistettu. Käytännössä valtion maiden sisällä olevien sirpalealueiden läpi on etenkin talvella välttämätöntä liikkua.”

Esimerkkinä Pelkonen mainitsee tilanteen, jossa vaikka ahman luvaton pyynti moottorikelkkaa apuna käyttäen on siirtynyt jälkien perusteella valtion maalta yksityismaalle.

”Nykytilanteessa erätarkastajan on tällöin kutsuttava paikalle poliisi, jonka resurssit ovat rajalliset. Valtion budjettivarojenkin näkökulmasta olisi järkevää, että erätarkastajalla olisi valtuudet toimia laajemmin.”

Pelkonen huomauttaa, että valtaosa metsästäjistä toimii vastuullisesti ja valvontaan suhtaudutaan positiivisesti.

”Sitten löytyy myös tahoja, jotka toimivat vastoin säännöksiä. He tuntevat usein valvojien valtuudet ja käyttävät mahdollisia aukkoja hyväkseen.”

Suomessa on tällä hetkellä yksitoista vakituista ja kaksi määräaikaista erätarkastajaa.

Metsästäjäliitto pohtii kantansa huolella

Hallituksen esitys on parhaillaan lausuntokierroksella parilla kymmenellä eri taholla. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024. Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtajan Jaakko Silpolan mukaan liitossa käydään esitystä parhaillaan juristien kanssa läpi.

Metsästäjäliitolla on 16 piiriä, joiden näkemyksiä liitossa on myös koottu. Liiton kanta asiasta muodostetaan syyskuun alkupuolella.

”Tämä on iso periaatteellinen asia, joten haluamme käsitellä asian huolellisesti. Toisessa päässä kyse on metsästyslain kunnioittamisesta ja toisessa päässä yksityisyyden suojasta”, Silpola sanoo.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.