Metsäenergia on viime vuodet ollut heikosti kannattaa touhua jokseenkin kaikille alan toimijoille, mutta nyt on alkanut tapahtua. Energiapuun kysyntä on nousussa, ja tulevalle lämmityskaudelle ennakoidaan jopa niukkuutta.

Syitä on monia. Päästöoikeuksien hinta on kolminkertaistunut vuodentakaisesta, mikä nostaa fossiilisten polttoaineiden käyttökustannuksia ja parantaa metsäener¿gian kilpailukykyä.

Kuivan kesän vuoksi vesivarastot ovat alhaalla, ja ennuste vesivoiman mahdollisuuksista on ensi talvelle matala.

MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala näkee suurimpana tekijänä, että metsäenergian varastot hupenivat viime talvena, eikä uutta energiapuuta korjattu samaan tahtiin.

”Kysyntää alaspäin painavia tekijöitä on oikeastaan vain yksi. Kulunut kesä oli turpeennoston kannalta erinomainen, joten turvetta on nyt runsaasti.”

Kun asetelmassa on monta liikkuvaa osaa, niin lopputulemaa on vaikea ennustaa. Joka tapauksessa metsähake on voimaloille entistä houkuttelevampi polttoaine.

Epäilyttävän korkeita hintatarjouksia

Rintala muistuttaa, että jos metsäenergiasta saa hyvän tarjouksen, niin se ei useinkaan ole koko totuus.

”Hakkuutähteiden eli oksa- ja latvusmassan hinnoittelu on mennyt aivan villiksi”, hän kärjistää.

”Jotta ainespuun tilastohinnat eivät nousisi, niin ostajat tekevät erikoisia tarjouksia, joissa hakkuutähteisiin piilotetaan tukin ja kuitupuun hintaa.”

Paikallisella puunostajalla voi olla pääkonttorilta annettu ainespuun hintakatto ja tiukassa kilpailutuksessa liikkumavaraa on vain metsäenergian hinnoittelussa.

Rintala tietää tapauksia, että havuista on maksettu posketon hinta, mutta niitä ei ole edes korjattu.

”Hakkuutähteistä on voitu tarjota 4–5 euroa hakattua ainespuukuutiota kohti. Kun oksa- ja latvusmassaa tulee noin viidesosa ainespuun määrästä, niin hakkuutähteiden hinnaksi tulee jopa 20–25 euroa kuutiolle”, Rintala sanoo.

Se on vähintään nelinkertaisesti verrattuna siihen, että kauppaa tehtäisiin pelkästään hakkuutähteistä.

Hakkuutähteiden myynti myös myöhentää uudistamista. Hakkuuaukolle kasoihin puitujen hakkuutähteiden pitää kuivahtaa, joten tänä syksynä korjatut energiapuukasat haetaan pois vasta ensi kevään istutuskauden jälkeen.

Uutta kilpailua heikoista ensiharvennuksista

L&T Biowatti Oy:n puunhankinta nousee tänä vuonna noin miljoonaan kuutiometriin, josta 80 prosenttia energiapuuta. Toimialajohtaja Tomi Vartiamäki tuntee energiapuun virkoamisen.

”Energiapuusta on tullut ainespuukaupan lisäelementti viimeisen vuoden aikana.”

Metsäteollisuudessa seurataan kärkkäästi, ettei ensiharvennusten kuitumittaista puuta mene polttoon. Niin tuskin tapahtuu ainakaan laajassa mitassa, sillä myös kuitupuun hinta on noussut yhtäjalkaa energiapuun nosteen kanssa, ja energia- ja kuitupuun hintaero pysyy vähintään samansuuruisena.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 16/2018

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.