Tulevalla lämmityskaudella energiapuukauppaa käydään ostajien ehdoilla.

”Tienvarsivarastoissa on energiapuuta vähintäänkin riittävästi ja sahauksen sivutuotteista on runsaasti tarjontaa”, Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson sanoo.

Markkinat vaihtelevat alueellisesti, mutta Fredriksson kehottaa varmistamaan menekin ennen korjuuta.

”Tiedän tapauksia, että korjattua energiapuuta on jäänyt käsiin.”

Hinnat ovat jokseenkin vuoden takaisella tasolla. Karsittu ranka on halutuinta, mutta päätehakkuiden mukana tuleva latvusmassa on vähän suurempi ja vähän edullisempi energiapuulaji.

Kokopuun ja kantojen korjuumäärien kehitystä kuvaa sanonta pyyn kutistumisesta maailmanlopun edellä. Kannot eivät epäpuhtauksiensa vuoksi sovellu pienten laitosten polttoaineeksi ja isot voimalat voivat käyttää muitakin polttoaineita. Kokopuuhake tehdään pieniläpimittaisesta vitikosta ja on siksi kallista korjata.

Etelä-Pohjanmaalla eri hinnat

Etelä-Pohjanmaa on karsitun energiarangan osalta positiivisesti erilainen maakunta. Kun koko maan keskihinta on 4,1 euroa, niin Etelä-Pohjanmaalla tuorein tilastoitu kantohinta on noussut yli 11 euroon.

Ammattilaisetkaan eivät ole täysin selvillä siitä, mikä hintaa on nostanut. Yksi selittäjä on alueen isot kotieläintilat, joiden lämmitys on muutettu öljyltä kotimaisille. Varsinkin kanaloissa energiaraaka-aineen pitää olla tasalaatuista, minkä vuoksi tilat suosivat karsittua, hyvin kuivatettua rankaa.

Isolla tilalla hakkeen käyttö voi olla tuhatkin kuutiometriä vuodessa. Maanviljelysseudulla tilojen metsäalat ovat pieniä, joten ne ovat ostopuun varassa.

”Hinta on markkinoiden määräämä, sillä peltovaltaisella alueella energiapuun tarjonta ei voi paljon kasvaa”, metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Olli Turja Lapualta kommentoi.

Kankaan Broiler Oy Lapualla käyttää haketta vuosittain 1 000–1 200 kiintokuutiota.

”Pääosin ostan metsänhoitoyhdistykseltä karsittua rankaa metsätien varteen kasattuna. Kuljetusyrittäjä ajaa ne tontilleni, jossa ne saavat kuivua ylivuotisiksi, ja urakoitsija hakettaa”, tilan toimitusjohtaja eli isäntä Jussi Kangas kertoo.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 6/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.