Lisää innovaatiorahoitusta ja tutkimustoimintaa, linjaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) Se on hänen mukaansa ainoa mahdollisuus, jos puusta halutaan tulevaisuudessa jalostaa entistä korkeatasoisempia tuotteita.

”Metsäraaka-aineen käyttö on kehittynyt huikeasti. Puusta voidaan valmistaa lääkkeitä ja sillä voidaan korvata öljyä. Jos tähän maahan halutaan uusia nousuja, pitää innovaatioille saada lisää rahaa.”

Lintilän sanoilla on painoarvoa. Innovaatiorahoituskeskus Tekes, joka myöntää innovaatiorahoitusta yrityksille ja tutkimusorganisaatioille, toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Samoin Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Hakattavaa riittää

Hallituksen viime vuoden lopulla hyväksymä energia- ja ilmastostrategia tarjoaa Lintilän mukaan hyvät mahdollisuudet lisätä ja kehittää puun käyttöä.

”Puun käytöllä on strategiassa keskeinen rooli. Metsäteollisuuden sivutuotteita hyödynnetään entistä enemmän energian tuotannossa, metsähakkeella on oma roolinsa lämmön ja sähkön tuotannossa ja nestemäisten biopolttoaineiden osuus aiotaan nostaa 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä”, hän luettelee.

Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden toteuttaminen nostaa metsien vuotuiset hakkuumäärät Lintilän mukaan noin 85 miljoonaan kuutiometriin. Vuonna 2015 metsiä hakattiin Luonnonvarakeskus Luken mukaan vajaat 70 miljoonaa kuutiometriä.

”Suomen metsät kasvavat vuodessa sata miljoonaa kuutiometriä, joten reilusti turvallisissa rajamäärissä ollaan”, Lintilä sanoo.

Viime kädessä puun käytön mahdollisuudet perustuvat hänen mukaansa kuitenkin siihen, että metsät hoidetaan jatkossakin hyvin.

Haketuki tarpeen

Metsähakkeen käyttömäärät ovat viime vuosina olleet laskussa. Tarjontaa on, mutta kysyntä on vähäistä.

Vuonna 2015 lämpö- ja voimalaitokset käyttivät Luken mukaan reilut seitsemän miljoonaa kuutiometriä metsähaketta, mikä on kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Taustalla ovat leudot talvet sekä sähkön ja päästöoikeuksien alhaiset hinnat.

Metsähakkeen tukijärjestelmä käydään työ- ja elinkeinoministeriössä läpi ensi vuonna. Tukitasoja ei Lintilän mukaan voida nostaa, mutta se on hänen mielestään selvää, että tukijärjestelmää tulee jatkaa. Tukea tarvitaan hänen mukaansa niin metsäpäähän kuin voimalaitoksille.

Suomeen tuodaan vuosittain muutamia satojatuhansia kuutiometrejä metsähaketta Venäjältä. Määrä on pieni, mutta kuumentaa metsänomistajien ja puunkorjaajien tunteita. Lintilän mukaan tilanteelle ei voi mitään.

”Suomi ei WTO:n jäsenenä voi kieltää venäläishakkeen tuontia. Päätösvalta on voimalaitoksilla”, hän sanoo.

Se, saadaanko metsähakkeen käyttömäärät nousuun, riippuu Lintilän mukaan pitkälti sähkön ja päästöoikeuksien hinnoista. Hän ennakoi tosin, että tulevaisuudessa metsähakkeella on entistä suurempi rooli myös biopolttoaineiden raaka-aineena.

Ei kiinteistöverolle

Lintilä tunnetaan keskustan veroasiantuntijana. Metsäverotusta hän ei lähtisi suuremmin muuttamaan.

”Markkinatilanne häiriintyy aina, kun aletaan puhua muutoksista verotuksessa. Tärkeintä on saada puuta markkinoille. Se on pitkälti kiinni kantohinnoista.”

Julkisuudessa keskustellaan tasaisin väliajoin siitä, pitäisikö kiinteistövero ulottaa metsämaahan. Lintilän mielestä ei.

Puurakentamisen vauhtiin Lintilä ei ole tyytyväinen. Hänen mukaansa paloturvallisuusmääräykset on nyt saatu sellaisiksi, että puurakentamista pidättelee lähinnä rakentamiskulttuurin vanhakantaisuus. Lintilä laittaa toivonsa julkisiin rakennuksiin.

”Julkiset hankinnat ovat hyvä tapa murtaa jäätä ja saada luottamusta puurakentamiseen. Puurakentamisen terveysarvoja ei voi korostaa liikaa, mutta se pitää saada myös kustannustasoltaan kilpailukykyiseksi.”

Julkaistu Metsälehdessä 3/2017.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.