Jousiseppä Jarkko Kaunismäki nostaa afrikkalaisesta mustapuusta valmistetun visaviiluin koristellun jousen ilmaan. Hän katsoo tyytyväisenä virtaviivaista tilausjousen kaarta – hyvältä näyttää.
Kaunismäki valmistaa pitkäjousia asiakkaan mittojen mukaan. Liki kahdenkymmen vuoden kokemuksella hän tietää, minkälainen jousi tilaajan käteen istuu. Jousen jäykkyys ja vetopituus räätälöidään sopiviksi. Näin jousi antaa juuri niin kovan vetovastuksen kuin asiakas haluaa, kun jänne on venytetty täyteen vetopituuteensa. Nuoletkin Kaunismäki valmistaa jousen kanssa yhteensopiviksi.
Puusta valmistetut jouset ovat myös suoranaisia käytännön taide-esineitä.
”Jousi on tekninen laite, mutta eihän se haittaa, jos se kauniskin on”, Kaunismäki toteaa.
Mallia intiaaneilta
Jousiammunta on ollut lähellä Kaunismäen sydäntä pikkupojasta asti. Ensimmäisen jousen hän valmisti käsityönä veneenveistäjänä toimineen pappansa verstaassa vuosituhannen vaihteessa.
Alusta asti juuri perinteisen pitkäjousen, eli kaareltaan D-kirjaimen mallisen jousen, historia on kiehtonut Kaunismäkeä. Hän on ottanut jousiinsa mallia Amerikan tasankointiaanien ja keskiajan englantilaisten sotilaiden jousista.
Amerikassa ammattimaisia jousentekijöitä on satoja. Suomessa Kaunismäki on tällä hetkellä ainoa laatuaan. Hänen verstaallaan syntyy vuodessa kolmisenkymmentä jousta. Ne valmistuvat lähes kokonaan puusta. Ainoastaan kaarien pinnoissa käytetään läpinäkyvää ohutta lasikuitua.
”Jousen runkona käytän vaahteraa. Vaahterassa sitkeys on koivuun verrattuna parempi ja se on kovempaa”, Kaunismäki kertoo.
Myös kirsikka, saarni ja jalava toimivat, mutta niiden hinta-laatusuhde ei ole vaahteran veroinen. Nuoliin hyvä materiaali on kotimainen mänty sekä amerikkalainen seetri. Eksoottisilla puulajeilla jouseen saadaan painoa ja ulkonäköä.
”Kerran asiakas toi palan vanhaa tammea ja halusi jousen siitä.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.