Metsäalalla on ajoittain kummasteltu, miten instituutioiden on kannattanut maksaa metsätiloista huomattavan korkeita hintoja.
Instituutiosijoittajien metsävarallisuutta hallinnoivan Conifer Consulting Oy:n toimitusjohtaja Mikael Beckin mukaan hinnoittelun ylilyönneistä on esimerkkejä erityisesti vuosilta 2021 ja 2022. Ne koskevat suurempia metsätiloja.
”Monia noista hankinnoista ei voi perustella taloudellisella tuotolla, vaan taustalla oli rahastoihin virrannut raha ja siitä seurannut ostamisen paine”, Beck sanoo.
Beckin mukaan pienempien metsätilojen laaja markkina ei kuitenkaan kuumentunut samalla tavalla.
Conifer ostolaidalla
Beck sanoo viime vuoden olleen metsäsijoittajalle jo mukavampi, koska avoimet rahastot putosivat markkinoilta UB-rahastoa lukuun ottamatta. Conifer lisäsi metsätilojen ostoja ja sama suunta jatkuu kuluvana vuonna.
”Tulemme lisäämään metsätilojen hankintaa, sillä nykyisellä hintatasolla kannattaa ostaa metsää ja myydä puuta. En muista yhtä hyvää aikaa ostaa metsätiloja sitten vuoden 2014, jolloin ensimmäiset avoimet rahastot tulivat markkinoille rytinällä.”
Conifer Consulting Oy ostaa ja hallinnoi metsätiloja asiakkaidensa lukuun. Isoimmat Coniferin kautta metsiin sijoittavat instituutiot ovat Merimieseläkekassa, Kirkon Eläkerahasto ja Kulttuurirahasto. Sisaryhtiö Aari Metsä Oy hallinnoi LähiTapiolan yhteismetsän sekä yhtiön oman, Aari yhteismetsän, metsiä.
Vuonna 2017 perustetun Coniferin hallinnoimien metsien yhteisala on noin 120 000 hehtaaria.
Ostohinta määrää tuoton
Metsän pitkän ajan reaalituotto ilman metsämaan hinnanmuutosta on vuositasolla ollut kolmen neljän prosentin välillä. Beck korostaa, että ostohinta ratkaisee tuoton.
”Jos ostaa kalliilla, niin voi jäädä selvästi alle kolmen prosentin tuottoon. Jos taas edullisesti, niin yli neljän prosentin tuotto on mahdollinen.”
Metsämaan arvonnousu on pitkällä aikavälillä ollut vähintään inflaation eli nimellishinnat ovat vuositasolla nousseet parin prosentin tahtia.
”Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että kun puunkasvatus on tuottanut neljä prosenttia ja metsämaan hinnannousu on ollut kahta prosenttia, niin tuotto on ollut kuutta prosenttia.”
Nykyinen puun hinnannousu on vaikuttanut myös metsätilojen hintoihin. Viime vuosina on päästy lähelle kymmenen prosentin tuottoa.
”Tuotossa kuitenkin ratkaisee hakkuiden ja hoitotoimien oikea ajoitus. Väärin ajoitetut hakkuut voivat leikata tuotosta prosentin ja ylikin.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään