Britannian EU-erokamppailu itsensä kanssa saa yhä uusia käänteitä. Vaikka brexit toteutuisi, maailmankauppajärjestö WTO:n jäsenyys asettaa kuitenkin jatkossakin rajat Britannian kauppapolitiikalle.

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori ei näe brexitin tuovan Suomen metsäviennille välittömiä ongelmia, mutta pitkällä aikavälillä kilpailuasetelma muuttuu.

”Britannia ei ainakaan ensi vaiheessa peri tulleja EU:sta tuotavilta tuotteilta, mutta tullivapaus on annettava kaikille WTO-maille.”

Nykytilanteessa Suomi vie sahatavaraa nollatulleilla, mutta Venäjä noin kymmenen prosentin tullimaksuilla. Brexitin jälkeen nollatullit koskisivat myös EU:n ulkopuolisia WTO-maita, kuten Venäjää.

Brexitin välittömät vaikutukset ovat tullibyrokratiassa ja rajatarkastuksissa. Rahtikontit saattavat viipyä matkallaan päivän tai kaksi pitempään, mikä nostaa logistiikkakustannuksia.

Myöhemmässä vaiheessa Britannian säädökset saattavat eriytyä EU:n direktiiveistä, mitä tuo kaupankäyntiin kitkaa.

”Puutuotteisiin voi tulla ylimääräisiä terveystarkastuksia tai erilaisia sertifikaattivaatimuksia.”

Talousshokki vääjäämätön

Jos brexit toteutuu, siihen liittyy todennäköisesti siirtymäkausi. Siirtymäkauden aikana yritetään neuvotella kaupan esteitä madaltava vapaakauppasopimus EU:n kanssa.

Joka tapauksessa brexit aiheuttaa Britannialle jonkinasteisen talousshokin jossakin vaiheessa. Vuoren mukaan Britannian tilanne ei pitkällä aikavälilläkään näytä hyvältä.

”Britit tuskin saavat brexitin myötä lisäkaupankäyntiä saarellensa, vaikka tahtoa Euroopan Singaporeksi onkin.”

Pitkällä aikavälillä myös Suomi häviää, vaikka suorat talousvaikutukset eivät ole niin isot kuin muille Pohjoismaille, joilla on Britannian kanssa vielä tiiviimmät kauppasuhteet.

”Nyt pelataan aikaa. Ongelmat saattavat olla sylissä muutaman vuoden kuluttua.”

Vanerille pieni tulli

Jos siirtymäkauden aikana onnistutaan neuvottelemaan tullitariffit, ne eivät voi olla WTO:n tariffeja suurempia. WTO:lla on paperin, kartongin ja sellun kattava nollatullisopimus, eli niiltä Britannia ei voi jatkossakaan periä tulleja.

”Puutuotteille vastaavaa nollasopimusta ei ole, mutta niiden tullitariffit ovat korkeimmillaankin kohtuullisen matalia”, Metsäteollisuus ry:n kauppapolitiikan päällikkö Eeva Korolainen kertoo.

Myöhemmin Suomen metsävientiin voimakkaimmin voisi osua vanerin seitsemän prosentin tulli.

Korolainen pohtii, että brexit saattaa muuttaa EU:n luonnetta.

”Britannia on ollut EU:ssa ääni avoimen kaupan ja kilpailussa pärjäämisen puolesta yhdessä esimerkiksi Pohjoismaiden, Hollannin ja Saksan kanssa. Jatkossa muiden pitää sitä paikata, jos jotkut maat haluavat suojata omaa teollisuuttaan.”

Brexit peittyy suhdannekohinaan

Vaikka sahatavaralle ei ole tulossa tulleja, rajalle tulee byrokratiaa.

”Se maksaa jotain ja ennen kaikkea pidentää toimitusaikoja. Veikkaan, että tullikäsittelyt ruuhkautuvat”, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori näkee.

Tullipaperien täyttäminen tuo lisätyötä, mutta Merivuoren mukaan lisäkustannukset uppoavat suhdannekohinaan.

”Britannian rakentaminen on ryytymässä, mikä heijastuu sahatavaran kysyntään joka tapauksessa.”

Alkuvuoden aikana Britannia osti sahatavaraa varastoihin ilmeisesti brexitin pelossa, ja toista samanlaista tankkausta tuskin on tulossa.

Julkaistu Metsälehdessä 19/2019

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.