Kerroimme heinäkuun Metsälehdessä Suomen suurimmista puista ja muista näyttävistä puuyksilöistä. Jutun listauksissa oli mukana myös puujätti Kuopion keskustasta: tyvekäs berliininpoppeli.

Metsälehteen oli kuitenkin yhteydessä lukija, joka kertoi vaikeuksista löytää poppelia. Koska kyseessä on näyttävä ja suurikokoinen puu, jättipoppelin kohdalla ehdittiin jo uumoilla pahinta: oliko kesäpuhuri kaatanut puun? Näinhän kävi esimerkiksi jättimäiselle oululaiselle berliininpoppelille kesäkuun Ahti-myrskyssä.

Kuopiossa etsinnän tulos oli lopulta iloinen. Suuri berliininpoppeli löytyi elävänä ja jykevänä.

Puujätti sijaitsee vanhalla kasarmialueella Tulliportinkatu 58 kohdilla. Kuopiossa kun ollaan, kadun toisella puolella, suoraan berliininpoppelia vastapäätä on tietysti kuuluisa Hanna Partasen kalakukkoleipomo.

Vanhan vallan suosima puusuku

Berliinipoppelia koskevia kyselyitä on saanut myös Kuopion eläköitynyt kaupunginpuutarhuri Erkki Oinonen, jonka avulla poppelin tarkka sijainti lopulta selvisi.

Oinosen arvion mukaan puulla on ikää yli sata vuotta.

”Se on Venäjän vallan aikainen puu. Peräisin varmasti sieltä 1800- ja 1900-lukujen taitteesta.”

Oinonen kertoo, että venäläiset suosivat nopeakasvuisia poppelilajikkeita ja toivat niitä merkittävissä määrin myös Suomeen.

Tulliportinkadun berliininpoppelin lisäksi Kuopiossa näkemisen arvoisia puuyksilöitä ovat esimerkiksi Valtuustotalon puistikon tuoksupoppelit ja Niuvanniemen sairaalan puiston suuret lehtikuuset.

Tuettu kolmihaarainen

Puutarhaneuvos Oinonen mainitsee poppelipuiden eduksi sen, että niillä saadaan kaupunki nopeasti vihreäksi.

”Nuoret poppelit kasvavat parhaimmillaan 1,5–2 metriä pituutta vuodessa.”

Toisaalta poppeleista kertyy kaupunkiympäristössä siivottavaksi runsaasti lehtiä ja muuta roskaa. Oinosen mukaan pitää myös valvoa, että puun pääverso pysyy hyvänä.

Puusuku haaroittuu herkästi, mistä seuraa ongelmia vanhempana, kun monihaaraista puuta joudutaan tukemaan turvallisuuden takaamiseksi. Myös Kuopion jättimäisen berliininpoppelin kolmihaarainen runko on tuettu metallisin tukipannoin ja -vaijerein.

”Voimakas myräkkä halkaisee muuten herkästi tuollaisen puun”, Oinonen sanoo.

Hänen mukaansa Tulliportinkadun berliininpoppelin kohtalosta on aloitettu keskustelut jo vuosia sitten, sillä puuvanhus sijaitsee myrskyjen näkökulmasta huolestuttavan lähellä puisia kasarmirakennuksia.

”Puu on hieno maamerkki ja osa historiaa. Kaikin voimin näitä pyritään pitämään pystyssä, mutta tietysti turvallisuus aina ennen kaikkea.”

Vanhan puun kuntoa seurataan vuosittain. Ainakin toistaiseksi berliininpoppelijätti on seissyt pystyssä Kuopion ja Kallaveden yli pyyhkivät puhurit, siinä vanhan kasarmin kupeessa.

Poppelit

• Pajukasveihin kuuluva lehtipuusuku.
• Nopeakasvuisia, usein kookkaiksi kasvavia puita.
• Suomessa yleisimpiä puistoihin istutettuja lajeja puistopalsamipoppeli ja berliininpoppeli.
• Berliininoppeli on laakeripoppelin ja pylväsmustapoppelin risteymä.
• Lajinimike sai alkunsa Berliinin kasvitieteellisessä puutarhassa 1860-luvulla.
• Metsänomistajien parhaiten tuntema poppelisuvun puulaji lienee metsähaapa.Lähde: Vihreät jättiläiset -kirja

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.