Hallitusohjelmaan kirjattu metsävähennyksen korotus etenee. Nykyiseen 60 prosentin metsävähennykseen esitetään 15 prosentin korostusta. Korotuksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 20 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Muutosesitys on menossa eduskunnan käsittelyyn arviolta huhtikuun puolivälissä, valtiovarainministeriöstä kerrotaan.
Metsävähennys tarkoittaa, että yksityinen metsänomistaja voi vähentää osan metsätilan hankintamenosta metsätalouden verotuksessa. Metsävähennyksen on voinut tehdä vuodesta 1993.
Verohyöty vipuaa hintoja
Lakimuutos ja metsävähennyksen korotus vahvistaa yksityisten ostajien asemaa instituutioihin esimerkiksi rahastoihin nähden.
”Metsävähennyksen korotus hyödyttää sekä tilan myyjiä että ostajia”, Metsätilat.fi Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Esa Viitarinne sanoo.
”Metsävähennyspohjan korotus tekee tilojen ostamisesta entistä houkuttelevampaa, koska aikaisempaa suuremman osan tilan hankintahinnasta saa vähentää verotuksessa.”
Metsävähennyksen haittana on nähty, että se korottaa metsätilojen hintoja. Viitarinne ei tyrmää kritiikkiä.
”Varmasti kilpailu metsätilakaupassa lisääntyy ja todennäköisesti osa korotuksen verohyödystä hinnoitellaan myös ostotarjouksiin.”
Vaikutus muutamia prosentteja
Myös Omalla maalla LKV:n metsätilojen myynnistä vastaava Joni Tervo uskoo korotetun metsävähennyksen tehostavan tilakauppaa ja maltillisesti jopa nostavan tilojen arvoa. Tervo arvioi, että hintojen nousussa puhutaan maksimissaan 3–5 prosentin vaikutuksesta.
”Verotushyöty on isoimmillaan puustoisissa metsätiloissa, missä on reilusti hakattavaa ja yksityiset pystyvisivät tarjoamaan lähemmäs samaa tasoa rahastojen kanssa. Korotettu metsävähennys nostaa kuitenkin myös harvennettujen ja taimikkovaltaisten tilojen arvoa ja kysyntää”, Tervo arvioi.
Metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävän Hannu Liljeroosin mukaan muuttuvia tekijöitä on tilakaupassa niin monia, että tilastoista ei pysty hintavaikutuksia osoittamaan.
”Oletan, että muutoksella on pientä vaikutusta ja sen seurauksena kilpailu hieman kiristyy ja hinnat vähän nousevat.”
Aikaisempi korotus pääomittui metsään
Metsävähennyksen tilojen hintoja vivuttavasta vaikutuksesta on jo kokemusta. Metsävähennystä korotettiin aiemmin 50 prosentista 60 prosenttiin vuoden 2008 verotuksesta alkaen.
Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi yksityismetsätalouden tukien ja korvausten vaikuttavuutta arvioivan raportin vuonna 2023. Raportin mukaan kemera- ja verotukien 200 miljoonan yhteispotista verotukien osuus oli jopa 85 prosenttia, metsävähennys suurimpana. Raportissa mainitaan, että metsävähennyksen laajennus näyttäisi ainakin osittain pääomittuneen metsän hintaan.
Vähennys tukee tilakoon kasvua
Korotuksen voi olettaa hyödyttävän eniten niitä yksityisiä tahoja, joilla on rahkeita ostaa hintaviakin tiloja ja tilakokonaisuuksia. Asiaa on kuitenkin vaikea todentaa.
Metsävähennyksen korotus on ollut MTK:n pitkäaikainen tavoite. Järjestö tosin on tavoitellut vielä suurempaa, 90 prosentin vähennystä.
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola painottaa, että järjestön näkökulmasta metsävähennys ei ole verotuki vaan puuston osalta verrattavissa investointien poistoihin. Hän olettaa, että selvästi eniten sitä käytetään sukupolvenvaihdoskaupoissa.
”Se on metsäpoliittinen työkalu pirstoutumista ja perikuntien muodostumista vastaan. Toki tilakoon ja metsäyrittäjyyden vahvistamista se edistää myös.”
Edellinen korotus koski kaikkia tilakauppoja
Metsävähennyksen korotus on herättänyt runsaasti keskustelua. etenkin se tuntuu kiinnostavan, koskeeko 15 prosentin korotus vain uusia kauppoja vai kaikkia metsätilakauppoja vuodesta 1993.
”Siitä ei ole poliittista linjausta, mutta edellisen kerran, kun metsävähennystä vuonna 2008 korotettiin, se koski myös vanhoja tilakauppoja”, vastaa erityisasiantuntija Antti Sinkman valtiovarainministeriön vero-osastolta.
Metsäverotukseen erikoistunut ylitarkastaja Kari Pilhjerta verohallinnosta varoo kuitenkin jossittelemasta veromuutoksen vaikutuksista, koska yksityiskohdat ovat vielä auki.
”Metsävähennyksen laajennus on hallitusohjelmassa, mutta toistaiseksi lakimuutoksesta vastaava valtiovarainministeriö ei ole esitysluonnosta lausuntokierroksellekaan lähettänyt.”
Metsänhoitoyhdistyksissä varaudutaan
Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n toimitusjohtaja Harri Huupponen näkee, että paras hyöty saavutetaan, mikäli korotus koskisi myös vanhoja metsätilakauppoja. Metsänhoitoyhdistyksissä on varauduttu korotuksen tuomiin lisätöihin. Kaikki eivät ole tietoisia jäljellä olevasta metsävähennyspohjasta ja osa on voinut aikaa sitten jo käyttää sen loppuun.
”Tästä tulee metsänhoitoyhdistyksille selvittelytyötä, kun kauppahinnat, varainsiirtoverot kaivetaan taas esille ja tehdään metsävähennyspohjaan lisäys tositteisiin perustuen”, Huupponen arvioi.
Metsävähennyksen muutoksesta uutisoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Metsävähennyksen kutsuminen verotueksi on aika erikoista.
Useimmiten metsävähennys on myydessä siirrettyä veronmaksua, eikä verotukea. Moni turhaan kadehtii metsävähennyksen tuomaa maksettavan veron alhaisuutta, kun puut ovat käytännössä ostettaessa hinnan muodostaneet.
Metsävähennys luokitellaan verotuksen kautta myönnettäväksi tueksi eli verotueksi, sillä se poikkeaa verotuksen normaalista rakenteesta ja suosii metsätalouden harjoittajia. Ilman metsävähennystä metsänomistajat maksaisivat enemmän veroa puunmyyntituloistaan. Metsävähennys keventää verotusta verrattuna normaaliin pääomatulojen verotukseen.
Lienee mahdollista ostaa luopujalta ensin hakkuuoikeus, eli puuvarasto könttäsummalla ja sen jälkeen kiinteistö pohjineen ja taimikoineen. Hakkuuoikeuden voi sitten myydä normaalina puukauppana ja vähentää sitten hakkuuoikeuden ostohinta. Vai onko? Myyjän kannalta tietysti huonona puolena se, että hankintameno-olettamaa ei voi käyttää, mutta luovutustappio voi olla suurikin?
Graniitti: ”Metsävähennys keventää verotusta verrattuna normaaliin pääomatulojen verotukseen.”
Ei kevennä. Normaalissa pääomatulojen verotuksessa liittyen vaikka osakekauppaan saa vähentää koko ostohinnan myyntihinnasta. Metsän osalta saa vähentää vain 75%. Oikea vähennysprosentti olisi puuston arvo, joka yleensä on enemmän kuin tuo.