Keskustelussa peitteellisen metsänkasvatuksen ja metsänviljelyn välillä voi joskus unohtua perinteinen metsiköittäiseen metsänkasvatukseen pohjatutuva luontainen uudistaminen. Aiheesta on kokemusperäistä ja tutkimustietoa pitkältä ajalta.

Metsätieteellisen seuran metsänhoitoklubin vuosikokouswebinaarissa käsiteltiin metsien luontaisen uudistamisen laatua ja sen parantamista useasta näkökulmasta monen alustajan voimin. Sahatavaran kysynnän ollessa hyvä myös luontaiseen uudistamiseen sopivia kohteita tulee hakattavaksi.

Luontaisen uudistamisen tulokset Suomen metsäkeskuksen tekemissä tarkastuksissa eivät ole mairittelevia. Erityisesti kuusen osalta tulokset ovat Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkolan mukaan heikkoja. Metsäkeskuksen tarkastustoiminta ei ole otantaan pohjautuvaa tutkimusta, mutta antaa peruskäsityksen siitä mikä on eri uudistamismenetelmillä perustettujen taimikoiden laatu.

Vuosituhannen vaihteessa silloisessa Metsäntutkimuslaitoksessa MMT Timo Saksan johdolla toteutettu laaja metsänuudistamisen laadunhallinnan tutkimus on samassa linjassa Metsäkeskuksen tarkastustoiminnan kanssa, kun luontaista uudistamista yritetään menetelmälle sopimattomilla kasvupaikoilla ja vajavaisin valmistelevin toimenpitein. Kyseinen tutkimus antoi aiempaa metsänuudistamisen tutkimusta tukevia tuloksia onnistumisen edellytyksistä.

Luontainen uudistaminen männyllä onnistui varmimmin karuilla kasvupaikoilla, kun sopivaa maanmuokkausta käytettiin. Kuusen osalta olennaista on vaihtuvan taimiaineksen olemassaolo ennen uudistushakkuuta, mikä indikoi kasvupaikan luontaista uudistumiskykyä kuuselle sopivilla kasvupaikoilla.

Luontaisessa uudistamisessa viime vuosisadan alkupuolella tehdyt monet tutkimukset ja niistä johdetut opit eivät ole vanhentuneet. Markku Nygren tarkasteli esityksessään Olli Heikinheimon tutkimussikermää metsäpuiden siemensadoista. Päävaltapuut ja lisävaltapuut tuottavat suurimman osan siemensadosta, joten siemenpuut on valittava niiden joukosta.

Männyllä luontaiseen uudistamiseen kuuluu olennaisena osana tulevien siemenpuiden ”valmentaminen” väljennyshakkuulla jo ennen varsinaista uudistamista. Väljennyksen seurauksena puiden latvukset vahvistuvat tuottamaan siementä ja samalla runkojen tuulenkestävyys paranee.

Suurimmat puukohtaiset siemensadot saadaan vasta 4–6 vuotta varsinaisen siemenpuuhakkuun jälkeen. Kevyt maanmuokkaus helpottaa taimettumista merkittävästi.

Puiden siemensato vaihtelee merkittävästi vuodesta toiseen. Luonnonvarakeskuksen siemensatoennusteet tarjoavat tukea luontaisen uudistamisen päätöksentekoon. Männyllä ensimmäiset ennusteet saadaan jopa kolme vuotta ennen siemensadon varisemista ja kuusella noin kaksi vuotta etukäteen. Koivuilla ennusteet ulottuvat vajaan vuoden päähän. Siemensatoennusteet ovat nykyisin tutkija Pekka Heleniuksen vastuulla.

Pohjoisessa Suomessa männyn pienaukkojen taimettumisesta on saatu hyviä tuloksia, etenkin kun maanpintaa on muokattu. Tuloksia Luken kokeelta Sodankylästä esitteli Pasi Rautio. Pienaukkoihin perustuvassa uudistamisessa on jatkossa haasteena löytää ne toimintamallit, joissa suuremman metsikön uudistaminen toteutetaan eri vaiheissa. Toisin sanoen, miten uudet pienaukot sijoitellaan suhteessa edellisiin – umpimetsään, kiinni edellisiin pienaukkoihin, vai olemassa olevia pienaukkoja reunoilta laajentaen.

Luontainen uudistaminen on suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen metsätalouden menetelmä sopivilla kasvupaikoilla sopivaa maanmuokkausta hyödyntäen. Nyt havaitut ongelmat laadussa kuvastavat puutteita kohde- ja toimenpidevalinnassa. Lopputulosta parantaa, kun uudistushakkuuseen on valmistauduttu metsikön edellisessä käsittelyssä.

Jokametsänmenetelmä luontainen uudistaminen ei ole. Siemensatoennusteet ovat kehittyvä työkalu, jota entisaikojen metsänhoitajilla ei ollut. Niitä voi hyödyntää Metsämaan muokkausoppaan ja Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten ohella.

Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja työskentelee elinkeinopäällikkönä Suomen metsäkeskuksessa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.