Metsälehti uutisoi viime viikolla merkittävistä eroista Suomen ja Ruotsin laskelmissa metsien hiilensidontakyvystä. Uutinen on herättänyt laajalti ihmetystä.
Suomessa laskentaa tekee Luonnonvarakeskus (Luke). Kysyimme tutkimusjohtaja Antti Asikaisen näkemystä laskentojen eroista.
1. Miten kommentoit uutista Suomen ja Ruotsin kasvihuonetaseista: Suomessa metsien päästö miljoona, Ruotsissa sidonta 31 miljoonaa tonnia? Mittaavatko ruotsalaiset väärin vai erehtyvätkö Luken mallit? Voivatko Suomen ja Ruotsin metsien erot todellakin olla näin suuria?
”Vaikka nyt käynnissä olevassa keskustelussa fokus on Suomen metsänielujen hiipumisessa ja eroissa Ruotsin maaperälaskentaan, on hyvä huomata, että Ruotsin ja Suomen metsänielu on kehittynyt yhtä jalkaa 1990-luvun alusta alkaen. Ero on ollut noin 30 miljoonaa tonnia eli Ruotsilla on ollut koko ajan sen verran suurempi nielu. Nielujen eroissa on ollut toki vaihtelua esimerkiksi metsäteollisuuden tuotekysynnän vaihteluiden ja valuuttaeroistakin johtuvien hakkuumäärien vaihtelun vuoksi.
Olennaista on 2010-luvulla alkanut nopea nielun pienenemä molemmissa maissa, joka on suuruudeltaan noin 30 miljoonaa tonnia viimeisimmän raportoinnin mukaan.”
2. Professori Markku Kulmalan mukaan meidän pitäisi mitata enemmän. Miksi Luke ei hyödynnä esimerkiksi valmista, satojen maaperämittauskoealojen Biosoil-verkkoa?
”Maaperän hiilivaraston suorat mittaukset ovat kalliita ja vaikeita toteuttaa edustavasti todella suuren vaihtelun vuoksi. Nyt kun maaperän monitoroinnista on keskusteltu EU-tasolla, tämä on noussut esille. Jopa kymmenen vuoden mittausfrekvenssillä ei etenkään metsämaalla saada selville muuta kuin vaihtelun suuruus, itse trendi jää tämän vaihtelun alle. Biosoil-aineiston käytettökelpoisuutta en osaa tässä vaiheessa arvioida.”
3. Pitäisikö meillä olla rinnakkainen menetelmä kasvuhuonekaasutaseiden laskemiseksi, jotta päättäjillä olisi käytössään myös ns. second opinion? Tulosten perusteella esitetään vaatimuksia, joiden taloudelliset seuraamukset ovat miljardeja euroja vuodessa.
”Empiiristä aineistoa toki tarvitaan ja olisikin vertailtava eri lähestymistapojen samankaltaisuuksia, eroja ja yleistettävyyttä. Vertailu pitäisi tehdä kaikissa jäsenmaissa.
Vertailutaso periaatteessa asettaa eri maiden inventaariot samalle viivalle: Jos jokin laskentatapa antaa systemaattisesti korkeampia lukemia vaikkapa maaperälle, kyseisen maan vertailutaso nousee vastaavasti korkeammaksi ja vuosien 2021–25 toteutunutta nielua verrataan siihen.”
4. Ohjaako hakkuiden leikkauksia vaativa Suomen ilmastopaneeli Luken kasvihuonekaasulaskentaa?
”Ei ohjaa.”
5. Pitäisikö valtiovallan teettää riippumaton kansainvälinen evaluointi Luonnonvarakeskuksen kasvihuonekaasutaseiden laskennan luotettavuudesta?
”Tämä evaluaatio olisi toteutettava kaikissa EU-maissa. Vertailu sopisi esimerkiksi Soil monitoring -asetuksen toimeenpanoon.”
Kommentti
Ostetaan kasvihuonekaasulaskelmat Ruotsista!
Ovatko Suomen metsien kasvihuonekaasutaseet todella täysin erilaisia kuin Ruotsin? Sitä on nyt ihmetelty muutaman päivän.
Metsälehden tietojen mukaan Suomessa valmistellaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) rinnalle riippumattoman järjestelmän luomista kasvihuonekaasujen mittaamiseksi. Se olisi vähintäänkin tarpeen, koska Luken alustavien tulosten perusteella esitetään vaatimuksia, jotka toteutuessaan aiheuttaisivat miljardien eurojen taloudelliset menetykset vuosittain.
Tietäen suomalaisen ympäristötutkimuksen ja erityisesti Suomen Ilmastopaneelin asenteen paras ratkaisu olisi kuitenkin ostaa laskelmat Ruotsista. Uumajassa toimiva Ruotsin maatalouskorkeakoulu SLU tukeutuu kasvihuonekaasulaskelmissaan vuosikymmenien maastomittauksiin ja on päätynyt tyystin toisenlaisiin tuloksiin kuin Luke.
Silloin Suomen ja Ruotsin metsien ilmastovaikutuksia arvioitaisiin yhteismitallisesti eikä vaatimuksia hakkuiden vähentämisestä voitaisi perustella vaikeaselkoisten ja taannehtivasti muutettavien mallinnusten perusteella Ilmastopaneelin säestämänä.
Rahakaan ei olisi esteenä. Sen mitä ostetaan Ruotsista, voidaan jättää Suomessa tekemättä.
MIKKO RIIKILÄ
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Nyky”todellisuuden” valossa kommentoijan kanssa täysin samaa mieltä.
Onnittelut Mikolle tärkeän havainnon esiin tuonnista!
Ilmeisesti Biosoil-hankkeesta on tulossa tuloksia myöhemmin tänä vuonna.
Veikkaan että Ruotsin ja Suomen inventaarioiden ja metsänhoidon käytäntöjen välillä on muitakin eroja kuin nyt keskustellut maaperän arviot. Näitä olisi hyvä selvitellä lisää.
Parannuksista nopein mahdollinen käyttöön otettavissa oleva vaihtoehto olisi hylätä EU-politiikassa vaatimus, että maankäyttösektorin tulee kattaa maan muut päästöt.