Ampumahiihtäjiemme kärkikaartiin vuosia lukeutunut Tero Seppälä suuntasi viikon treenitaukonsa ajaksi kotitilalleen Haapajärvelle. Viljanpuinnin lisäksi urheilijalla oli tekeillä kiintoisa metsänlannoitushanke.

Syrjäisen palstan kuusikko oli saanut kasvaa hiukan liian pitkään harventamatta ja vähän liian vanhaksi. Ikänsä puolesta näreikkö olisi ollut uudistuskypsää, mutta rungoissa oli kokonsa puolesta vielä kasvuvaraa.

”Kyllähän täällä käynyt metsäasiantuntija ehdotti päätehakkuuta, mutta ajattelin kokeilla, vieläkö puuston kasvu elpyisi salpietarilannoituksella”, kolme vuotta sitten metsätalousinsinööriksi valmistunut Seppälä kertoo.

Lannoituksen tulos voi olla erinomainen, jos kuusikon hiukan hiipunut kasvu vetreytyy.

”Arvokasvu on melkoista, jos yhden tukin rungot venyvät kahden tukin puiksi.”

Periaatteessa vanhentuneen kuusikon ei pitäisi olla kovin houkutteleva lannoituskohde. Seppälän pari vuotta sitten tekemä, tämänkertaisen lannoituskohteen vieressä olevan kolmen hehtaarin kuusikon lannoitus antaa kuitenkin lupauksia. Kuusten latvoissa pilkistää terhakka latvakerkkä, ja latvuston väri on terveen vihreä.

Pari hehtaaria käsipelillä

Seppälä toi keväällä traktorilla suursäkillisen metsäsalpietaria palstan laitaan. Se riittää parin hehtaarin metsikköön.

”Tilasimme metsälannoitteen samalla kertaa peltolannoitteiden kanssa, joten säästimme rahtikustannuksissa.”

Työvälineet ovat yksinkertaiset, kaksi kymmenen kilon ämpäriä ja äyskäri.

”Kahta ämpäriä on tasapainoisempi kantaa ja saa vähän isomman erän kerralla metsään.”

Äyskärillä salpietarirakeet sinkoavat sähäkästi kuusten sekaan. Ketään ei varmasti yllätä, että huippu-urheilijan jalka nousee kepeästi metsässä ja työ etenee joutuisasti.

Etämetsänomistaja

Ampumahiihto on vienyt Seppälän asumaan Kontiolahdelle, joten hän on etämetsänomistaja.

”Ehdin hoitamaan metsiä noin parin viikon verran vuodessa. Kilpailukauden jälkeen keväällä on aikaa ennen kotitilan peltotöiden alkamista.”

Seppälä on ostellut metsätiloja, mutta hänen metsäsijoittamisensa on vielä alkutaipaleella.

”Tällä hetkellä minulla on nimissäni 17 hehtaaria metsää. Perheellämme toki on muitakin metsätiloja.”

Jokin aika sitten myynnissä oli kohde, jolla olisi ollut erityistä merkitystä Seppälälle. Haapajärven edesmenneen suurhiihtäjän Mika Myllylän perikunta myi kunnan lahjoittamaa Karpaasi-nimistä metsätilaa.

”Sijoitusrahasto teki sellaisen tarjouksen, ettei siihen pystynyt vastaamaan”, Seppälä harmittelee.

Euroopan metsien tila huolestuttaa

Seppälä kiertää kilpailu- ja harjoituskauden aikana Euroopan metsäisiä seutuja. Näkymät ovat enemmän kuin huolestuttavia

Alppialueen ampumahiihtopaikat ovat tyypillisesti kuusivaltaisten metsien alueilla.

’’Kirjanpainajatuhoja näkyy vuosi vuodelta enemmän. Vuoristoiset alueet ovat kärsineet myös, vaikka siellä on kunnon kylmät talvet.’’

Tuhojen pysäyttäminen näyttää olevan erittäin vaikeaa.

”Niin kauan, kun vieressä riittää puhdasta kuusikkoa, ötökät etenevät. Pellot ja kylät näyttävät hieman hillitsevän vauhtia.’’

Euroopan metsämaihin verrattuna Suomen metsätalous näyttää mallikelpoiselta.

”Esimerkiksi Itävallassa tuhojen vuoksi hakatut alat ovat vuosikausia metsittämättä. Meillä sellaista ei tapahtuisi.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.