Päätehakattavan puuston alla on usein lupaavasti taimia, yleensä kuusta. Alikasvosuudistamisella voidaan parhaimmillaan päästä merkittäviin säästöihin, erikoistutkija Sauli Valkonen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Valkonen laskee, että uudistaminen muokkauksen, ostettujen taimien ja palkkatyönä teetetyn istuttamisen kautta maksaa selvästi yli tuhat euroa hehtaarille, ja päätehakkuuta edeltävä ennakkoraivaus saattaa kustantaa jopa kolmesataa euroa.
”Alikasvosuudistamisessa nämä kustannukset jäävät pois, ja jos valmiina on parimetrinen taimikko, niin seuraava puusukupolvi on saanut kymmenen vuoden etumatkan.”
Ei kuusta kuusen alle
Alikasvosuudistamisella ajatellaan yleensä kuusialikasvosta. Se on yleisin lähtötilanne, mutta menetelmä toimii kaikilla puulajeilla.
Valkonen muistuttaa siitä, mikä ei toimi, eli kuusikon uudistamisesta kuusialikasvoksen kautta.
”Kuusialikasvos syntyy helposti toisten puulajien alle, mutta hyvin harvoin puhtaan kuusikon alle ja silloinkin sen laatu on heikko.”
Kuusikoissakin näkee kuusentaimia paksuna turkkina, mutta ne ovat syntyneet ajourille, pien¿aukoille tai muuten sinne, missä maanpintaa on rikottu.
”Sen sijaan puulajin vaihto kuuselle toimii sekä männiköissä että koivikoissa, etenkin kosteilla kasvupaikoilla.”
Vaikka kuusialikasvosta tapaa kuivahkon kankaan männiköistäkin, se on kuitenkin kasvupohjana liian karu.
Hyvän ja huonon vaikea raja
Valkonen korostaa, että jos tavoitteena on eri-ikäiskasvatus, niin alikasvos on välttämätön lähtökohta.
”Silloin alikasvoksen raivaaminen on suuri virhe. Siitä seuraa kymmenien vuosien viivästys ja tuhansien eurojen menetys. Ei ole järkeä raivata muutaman metrin pituuteen ehtinyttä alikasvosta ja jäädä odottamaan uuden syntymistä ja kasvamista.”
Alikasvoksen potentiaali tunnetaan myös tasaikäiskasvatuksessa, ainakin helpoissa tapauksissa. Rajanveto hyödyntämisen ja hävittämisen välillä on kuitenkin vaikea, jos kyseessä ovat harvemmat, laikuttaiset ja huonompikuntoiset alikasvokset.
”Riittääkö aukkoinen alikasvos sellaisenaan uuden puusukupolven lähtökohdaksi, ilman muokkausta ja viljelyä?” Valkonen kysyy ja vastaa itse:
”Jos kasvupaikalle sopiva, hyväkuntoinen alikasvos täyttää metsälain tiheysvaatimuksen 1 200 tainta hehtaarilla, niin minkä takia kannattaisi viljellä?”
Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 9/2018.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.