Kesällä monessa metsänhoitoyhdistyksessä jännitettiin, miten valtuustovaalien kanssa käy: päädytäänkö sopuvaaleihin eli tilanteeseen, jossa ehdokkaiden määrä ei ylitä valtuustopaikkojen määrää.

Jossain pelkona oli, että ehdokkaita ei saada kasaan edes valtuustopaikkojen määrän vertaa. Sellaista ei ole tapahtunut aiemmin metsänhoitoyhdistysten historiassa, eikä tapahtunut tälläkään kertaa, onneksi.

”Kävi niin, että eniten huolissaan olleissa yhdistyksissä vaalit toteutuivat”, kertoo järjestelmäasiantuntija Markku Peltola Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:stä.

Peltolan mukaan yhdistyksissä on paiskittu tosissaan töitä sen eteen, että listoille saadaan erilaisista taustoista olevia ehdokkaita.

Sopuvaaleihin päädyttiin 18 metsänhoitoyhdistyksessä, kun taas 33:ssa on parhaillaan käynnissä vaalit. Ehdokkaita on yli 1 200, ja he kisaavat reilusta 800 valtuustopaikasta.

Naisia onnistuttiin innostamaan mukaan vähemmän kuin toiveissa oli. Vain noin 16 prosenttia ehdokkaista on naisia.

”Vaikka kaikki ehdolla olevat naiset valittaisiin valtuustoihin, heidän osuutensa jäisi noin neljäsosaan valtuutetuista”, Peltola laskee.

Enimmäkseen enemmistövaalit

Vaikka vaalit käydään kaikissa metsänhoitoyhdistyksissä samaan aikaan ja valtuustokausi kestää kaikkialla vuodet 2025–2028, yhdistyksen säännöt ratkaisevat yksityiskohdat.

Esimerkiksi valtuutettujen määrä vaihtelee 11:stä 45:een, eikä se ole suoraan sidottu yhdistyksen kokoon.

”Yhtä yhdistystä lukuun ottamatta nämä ovat enemmistövaalit”, Peltola kertoo.

Sääntöjen mukaan kolmessakin yhdistyksessä on käytössä suhteellinen vaalitapa, mutta niistä vain yhdessä päädyttiin kokoamaan ehdokaslistoja.

Useimmissa yhdistyksissä jäsen voi valita, äänestääkö sähköisesti vai postiäänellä.

Myös sähköisiä ääniä

Sähköinen äänestys on nyt käytössä toista kertaa. Neljän vuoden takaisissa vaaleissa vain viidesosa äänistä annettiin verkossa.

Peltolan mukaan vaikuttaa siltä, että sähköisen äänestyksen suosio on nyt kasvamassa. Haastatteluhetkellä äänestysaikaa on jäljellä kaksi viikkoa ja saapuneista äänistä yli kolmasosa on ollut sähköisiä.

”Postiäänet tosin tulevat viiveellä”, Peltola huomauttaa.

Kommelluksiltakaan ei ole näissä vaaleissa vältytty.

”Postiäänestyksen vastauskuoren koko vaihtui viime metreillä pienempään. Vaalikirjeeseen jäi teksti, jossa kielletään äänestyslipukkeen taittaminen. Taittamattomana se ei kuitenkaan mahdu vastauskuoreen.”

Äänestäjille siis tiedoksi: vielä hetken ehtii äänestää, ja myös taitetuissa lipukkeissa olevat äänet lasketaan.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.