”Mielenkiintoista”, tuumii Minna Joenniemi katsellessaan Helsingin Arkkitehtuurimuseon näyttelysaliin pystytettyjä puukehikkoja. Tilaan on rakenteilla suomalaisesta puuarkkitehtuurista kertova Toivoa puusta -näyttely, jonka Ylen kulttuuritoimittajana työskentelevä Joenniemi on koonnut.

Salin lattialle on levitetty vedos, jolle on painettu kuva Orimattilan puisesta kansakoulusta. Vuonna 1953 otetussa kuvassa on meneillään välitunti. Salin toisella laidalla seinälle on nostettu vedoksia, joissa kerrotaan rakentamisen roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä, puurakentamisen suosion kasvusta, liimapuun kaltaisista uusista tuotteista ja puun hyödyntämisestä avaruusteknologiassa.

”Rakentajat, yhteiskunta ja arkkitehdit ovat heränneet siihen, miten painava rakennetun ympäristön hiilijalanjälki on. Puusta toivotaan ratkaisua moniin asioihin”, Joenniemi sanoo.

Se, että näyttelyn teemaksi valikoitui toivo, oli hänelle selvää alusta asti.

”Puu on elementtinä toivon tiivistymä. Se hengittää ja uusiutuu ja edustaa meille suomalaisille sellaista, josta voi tehdä kodin ja suojan.”

Yhteistyölle tarvetta

Toivoa puusta -näyttely kertoo puurakentamisen menneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Joenniemen mukaan eri aikakaudet limittyvät toisiinsa ja ovat läsnä arkkitehtuurissa ja rakennetussa ympäristössä yhtä aikaa.

Puiseen rakennusperintöön tallentuneesta toivosta ja epätoivosta kertoo hänen mukaansa muun muassa Muistot eivät pala -kuorodraama, joka liittyy Ylivieskan hirsikirkon tuhopolttoon.

Nykyhetkestä Joenniemi on nostanut esille muun muassa puun roolin peruskorjatulla Olympiastadionilla, puukoulut ja Facebook-ryhmän Pelastetaan vanhat talot!. Tulevaisuutta edustavat muun muassa Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden ajatukset sanoista tulevaisuus, puu ja arkkitehtuuri.

”Halusin nostaa esille esimerkiksi Pelastetaan vanhat talot! -ryhmän, jonka jäsenet ovat sitoutuneet ylläpitämään rakennusperintöä. Se on tärkeä viesti myös nykyrakentajille ja arkkitehdeille. Iso kysymys ei ole, saadaanko aikaiseksi paljon puukerrostaloja, vaan saadaanko mahdollisimman pitkäikäisiä rakennuksia”, Joenniemi sanoo.

Toivoa puusta -näyttelyn sanoma ei hänen mukaansa olekaan, että puu olisi ylivoimaisesti paras rakennusmateriaali. Paljon riippuu siitä, mistä puu tulee, miten sitä käsitellään ja miten paljon sitä käytetään.

Vastakkainasettelusta puun, betonin ja teräksen välillä olisi Joenniemen mielestä sen sijaan syytä luopua. Järkevämpää olisi tehdä yhteistyötä.

TOIVOA PUUSTA -NÄYTTELY

• Helsingin Arkkitehtuurimuseossa 10.9.2021–10.4.2022.
• Käsittelee puuarkkitehtuuria siihen liittyvän toivon näkökulmasta.
• Ulottuu puurakentamisen varhaisvaiheista tulevaisuuden arkkitehtuuriin.
• Sisältää niin valokuvia, faktatekstejä, videoteoksia kuin musiikkia.
• Toteutettu ympäristöministeriön tuella.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.