Joensuulaisen Sami Tissarin esikoisteos Krysa on kevään aikana kerännyt kritikoiden kehuja niin maakuntien kuin valtakunnankin medioissa.

Kehunsa Krysa on ansainnut. Kiehtovan kummallinen kirja yhdistelee vaihtoehtoista historiaa ja science fictionia. Lopputulemana on kertomus siitä, kuinka tekoälyn hallitseman Neuvostoliiton lopulta käy.

Muodostuva kuva on synkkä, silti tarkka kerronta on välillä hersyvän hauskaa.

”Käytän vaihtoehtoista historiaa peilaamaan nykymaailmaa.”

Tissarissa itsessäänkin on monta ulottuvuutta. Kustantajan esitteen mukaan hän on pohjoiskarjalainen metsuri, filosofi ja kommunistisen kotikasvatuksen saanut vapaa-ajattelija.

Kommunistia hänestä ei tosin tullut, vaan auktoriteettikammoisesta teinistä kasvoi anarkisti.

Lukion jälkeen opinpolku vei miehen teoreettisen filosofian pariin Helsingin yliopistoon, ja perusta kirjailijaksi alkoi rakentua.

”Lopullisesti päätin ryhtyä kirjailijaksi 2016, kun nuorin lapseni täytti 12 vuotta.”

Miehestä välittyy lukeneisuuden tuoma sivistys. Kuvausta varten metsurin tamineisiin sonnustanut kirjailija siteeraa filosofian ja maailmankirjallisuuden suuria nimiä notkeasti.

Venäjän taito vei metsätöihin

Kyllä, hän on myös ihan oikea metsuri. Metsämestarin tutkinnon suorittaneen Tissarin työnantaja on viime vuodet ollut Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala.

”Metsätöihin menin alkujaan, koska osasin venäjää. Ryhdyin työskentelemään venäläisen metsuriporukan mukana. Vanhemmat metsurit opettivat työn perusteet.”

Metsäoppia mies hankki ”latvasta tyvelle” -menetelmällä.

”Suoritin ensin metsätieteen perusopintoja avoimessa yliopistossa. Sen jälkeen menin ammattiopistoon opiskelemaan metsuriksi ja lopulta suoritin metsämestarin tutkinnon.”

Työnantaja kehuu Tissarin hyvää työnjälkeä. Eikä metsänhoitoyhdistyksessä tarvitse kantaa huolta, että kirjailijan uran urkeneminen saisi miehen jättämään metsähommat. Pelkästään kirjoja kirjoittamalla elantonsa hankkii Suomessa vain kourallinen kirjailijoita.

Metsurin hommat tukevat kirjoittamista muutenkin kuin taloudellisesti.

”Metsässä on aikaa kehitellä ajatuksia ja miettiä työn alla olevia tekstejä. Kotiin tultua on sen jälkeen helppo siirtää valmiit ajatukset tekstiksi. Kirjoitan yleensä tunnin, kaksi päivässä. Siinä ajassa syntyy parin liuskan verran tekstiä.”

Tissari korostaa, että metsätöiden tekeminen edistää luovuutta. Eikä hän ole ajatuksineen yksin.

”Kuten Søren Kierkegaard aikanaan totesi, kun ruumis on liikkeessä, sielu on vapaa.”

Sami Tissari

• syntynyt 1971
• asuu Joensuussa
• opiskellut teoreettista filosofiaa
• suorittanut metsämestaritutkinnon
• työskentelee metsurina Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalassa
• esikoisteos Krysa (Aura&Co) julkaistu tänä vuonna
• avopuoliso ja neljä lasta, joista kolme täysi-ikäistä

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.