Digitaaliset mittasakset piippaavat. Harjoittelija Max Tallqvist huutaa: ”Pituus”. Kauempana metsäneuvoja Mika Rönkkö nostaa etäisyysmittarin toisen silmän eteen ja vastaa: ”Yksi nolla nolla.” Tämä tarkoittaa, että puun pituus on sata desimetriä eli kymmenen metriä.

Tallqvist ja Rönkkö keräävät metsävaratietoja hollolalaisesta noin kolmekymmentävuotiaasta mänty-kuusisekametsästä. Mitattava kohde on yksi Suomen metsäkeskuksen metsien inventointikoealoista. Maastomittaus on osa kaukokartoituspohjaisen metsävaratiedon tuotantoa.

Maastokoealojen, laserkeilauksen ja ilmakuvien pohjalta Metsäkeskus tuottaa julkisen metsävaratiedon, puuston kasvuennusteet sekä tuottaa metsään.fi-palvelun kuviokohtaiset toimenpide-ehdotukset.

”Maastomittauksia tarvitaan mallinnukseen, jolla tunnistetaan muita samantyyppisiä metsiä. Ilman tätä emme saisi tuotettua yhtä tarkkoja puustoennusteita kuin mihin tällä hetkellä pystymme”, kertoo metsätiedon palvelupäällikkö Jussi Lappalainen Metsäkeskuksesta.

Lappalainen vastaa tietojärjestelmän kehityksestä metsävaratiedon hankinnassa ja on uransa aikana nähnyt, kuinka tiedontuotanto on kehittynyt.

Metsäkeskus aloitti metsien inventoinnin vuonna 2010. Ensimmäinen koko maan kattava metsävaratietojen inventointikierros päättyi vuonna 2019. Parhaillaan suomalaisia yksityismetsiä käydään toistamiseen läpi. Syksyn aikana metsävaratieto täydentyy hakkuukoneista saatavalla paikkatiedolla.

Yhden puun tarkkuudella

Nyt kerättävä tieto on ensimmäistä inventointikierrosta tarkempaa. Uutena mukaan tulivat puukarttakoealat, joita Tallqvist ja Rönkkö mittaavat. Näiden koealojen sisältä jokainen puu mitataan ja sen sijainti tallennetaan.

Vaikka metsävaratietojen mallinnuksessa kehitys on kulkenut loikan eteenpäin, kaikki metsään.fi-palvelun toimenpide-ehdotukset eivät silti vielä osu nappiin.

”Pääsääntöisesti mitä vanhempi ja varttuneempi metsä on kyseessä, sitä tarkempia ennusteita pystytään tuottamaan. Taimikoissa puustoennusteet eivät ole vielä kovin tarkkoja”, Lappalainen kertoo.

Jatkossa tavoitteena on tuottaa tietoa yhden puun tarkkuudella kaukokartoitusperusteisesti, hyödyntää kaukokartoitusta monimuotoisuuden turvaamisessa sekä saada maaperän ja puuston hiilivaranto osaksi metsävara- ja luontotietoja. Tällä hetkellä lehtipuulajeja ei pystytä erottelemaan toisistaan kaukokartoituksella, mutta tavoitteena on saada esimerkiksi monille lajeille tärkeiden suurten haapojen sijainnit selville. Sen eteen moni organisaatio yliopistoja myöten tekee töitä.

”Tulokset ovat lupaavia. Ollaan jo lähellä suurten haapojen tunnistusta”, Lappalainen arvioi.

Julkisen metsävaratiedon keruu

• Metsäkeskus tuottaa kuviokohtaista julkista metsävara- ja luontotietoa maastomittausten, ilmakuvien, laserkeilauksen ja mallinnuksen avulla.
• Tänä vuonna metsävaratietoa kerätään runsaalta kahdelta miljoonalta metsähehtaarilta.
• Metsiä mittaa maastossa 80 henkilöä ympäri Suomen.
• Nyt inventoitu tieto päivittyy metsään.fi-palveluun ensi vuoden aikana.
• Toinen koko maan kattava metsien inventointikierros valmistuu 2025.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.