Metsänkäsittelyllä on poronhoitoalueella vaikutus poronhoitajien elinkeinoon, varsinkin, jos hakkuut ja maan muokkaukset ovat kovin voimakkaita. Porot tarvitsevat yhtenäisiä metsäalueita, luppometsää ja laidunmaata sekä jäkälää syödäkseen.

Metsien käytön ja porotalouden yhteensovittaminen oli teemana tämänvuotisessa Poroparlamentissa, kertoo Paliskuntain yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Mika Kavakka.

Kavakka on Kemin-Sompion paliskunnan poroisäntä eli johtaja. Luottamustoimi Paliskuntain yhdistyksessä eli suomalaisten paliskuntien neuvonta- ja asiantuntijaorganisaatiossa alkoi vuonna 2021, ja kautta on jäljellä vielä noin puolitoista vuotta.

”Minä olen pienestä pitäen ollut porohommissa mukana ja työskennellyt erilaisissa porotalouden töissä. Nyt olen ollut päätoimisena poromiehenä melko pitkän aikaa”, Kavakka kertoo.

Kuinka monta poroa tokassa on tällä hetkellä?

”Nooo… Tuo on tietenkin vähän sama kuin kysyisi, kuinka paljon on rahaa pankissa… Sanoisiko kahden puolen puuta.”

Metsähallitus tärkeä yhteistyökumppani

Poroparlamentissa keskusteltiin tänä vuonna muun muassa siitä, ovatko poronhoitajat maankäytön sidosryhmä siinä missä muutkin, vai erityisten oikeuksien haltijoita.

”Kyllähän poronhoitajien oikeudet on laissa määritelty, ja niillä on vuosisatoja pitkä oikeustausta.”

Tilaisuuden avasi maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, ja sen jälkeen kuultiin porotalouden puheenvuorot Kavakalta ja Paliskuntain yhdistyksen varapuheenjohtajalta, Tiina Sanila-Aikiolta. Poroparlamentin ensimmäisenä päivänä pidettiin esitelmiä ja tutkijoiden puheenvuoroja, ja toinen päivä oli varattu varsinaiselle kokoukselle.

Puhumassa oli myös Metsähallituksen toimitusjohtaja Juha S. Niemelä.

Kavakan mukaan poronhoidon ja Metsähallituksen yhteistyölle on luotu hyvä pohja, ja sitä kannattaa kehittää edelleen.

”Yhteen sovittamista on muussakin kuin metsätaloudessa. Metsähallitus on sidosryhmänä muun muassa lupametsästykseen liittyvissä asioissa ja tuulivoimahankkeissa sekä reittien kehittämisessä.”

Lapissa maankäytön paine porotaloutta kohtaan on Kavakan mukaan suuri.

”Ei se porotalous pysty kaikkea väistämään.”

Porot hyötyvät ennallistamishankkeista

Kavakka toivoo, että jäljellä olevia vanhoja metsiä voitaisiin rauhoittaa vaikkapa lisärahoituksella.

”Ja varmasti löytyy myös sellaisia metsän käsittelytapoja, jotka ovat poronhoidon näkökulmasta mahdollisimman hyviä. Menetettyjä jäkälälaitumia ja luppometsiä pystyttäisiin vaikkapa palauttamaan niin, että metsää voi kuitenkin myös käsitellä.”

Poroparlamentti

• Paliskuntain yhdistyksen ylin päättävä edustajakokous.
• Järjestetään vuosittain kesäkuun alussa, kun poronhoitovuosi vaihtuu.
• Kokouksessa käyttävät päätösvaltaansa paliskunnat (54 kpl) porolukujen mukaisessa suhteessa.
• Parlamentti järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1948.
• Osallistujina on poronhoidon ammattilaisia, valtionhallinnon organisaatioiden edustajia, tutkijoita, politiikkoja ja muita poronhoidosta kiinnostuneita.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.