Rauduskoivun mutaationa syntynyt visakoivu vaatii valoisan avoimen kasvupaikan eikä pidä ympäröivän metsän varjostuksesta. Omiaan se on keskirehevällä kivennäismaalla. Pellollakin se viihtyy, jos kyseessä ei ole turvemaa eikä paikka ole kovin ravinteikas. Viljavimmilla ja rehevimmillä mailla visakoivun tähtimäisen kuvion, niin sanotun visakukan, laadun epäillään kärsivän. Juuri visakukan laatu on se, mistä visakoivussa maksetaan. Visakukka syntyy mutaatiosta aiheutuneen visautumisen seurauksena ja on kullakin puulla yksilöllinen.

Visakoivua voi kasvattaa pohjoisimpia osia lukuun ottamatta kaikkialla Suomessa. Parhaimmilla kasvupaikoilla se tuottaa tilin jo 40 vuodessa, mutta sitä ennen pystykarsintaan on uponnut lukematon määrä tunteja.

”Visakoivun kasvatus vaatii todella paljon työtä. Täytyy olla vähän sellainen puutarhurityyppi”, sanoo visaseuran puheenjohtaja Risto Koiravuori.

Klooni vai siemenviljelystaimi

Koiravuoren kokemuksen mukaan kääntömätästys, jossa kaivurilla pintamaasta nostetaan mätäs ja käännetään se kivennäismaapuoli ylöspäin takaisin kuoppaansa, on visakoivulle paras maanmuokkausmenetelmä. Karummilla mailla mätästystä ei välttämättä tarvita, mutta rehevämmillä paikoilla mätäs nostaa taimen hieman korkeammalle maanpinnasta. Se avittaa taistossa heinittymistä vastaan.

Taimivaihtoehtoja visan kasvattajalla on kaksi: siemenviljelyssiemenestä kasvatettu taimi tai kloonaamalla alkunsa saanut mikrolisätty taimi. Saatavilla on myös jalostettua siementä, joten visakoivun kylvökään ei ole poissuljettu uudistamistapa. Se on uudistamismenetelmistä edullisin, mutta työläs. Kylväen siemenestä syntyneet taimet kasvavat tiheiksi tuppaiksi, jotka pitää vähitellen harventaa.

Koiravuori on suosinut omilla viljelmillään kloonattua visaa, sillä mikrolisätyt taimet visautuvat aina emopuidensa kaltaisiksi. Jalostetuista taimista vain noin 60–70 prosenttia visautuu ja loput kasvavat tavallisiksi rauduskoivuiksi.

”Suurin ongelma siemenviljelysalkuperäisillä visakoivikoilla on ollut rauduksen poisto. Se on jäänyt tekemättä ja joissain tapauksissa visa pilaantunut raudusten alle”, Koiravuori sanoo.

Istuta harvana ja pystykarsi

Visan markkinoinnissa suurin kompastuskivi on harvennuspuu. Laadukkaalle oksattomalle tyvipöllille, sorvivisalle, on kysyntää. Siitä maksetaan laadusta riippuen noin 2,5–4 euroa kilolta. Pientä harvennuspuuta ei tahdo saada kaupaksi, ja tämä kannattaa huomioida jo istutustiheydessä.

”Visakoivikko tulisi istutusvaiheessa perustaa jo niin harvaksi, että ensiharvennustarvetta ei tule”, Koiravuori ohjeistaa.

Kloonivisalla sopiva määrä on 600–800 tainta hehtaarilla ja siemensyntyisellä visalla 1 000–1 200 tainta hehtaarilla.

Hyvä visaviljelmän koko metsän keskellä on minimissään hehtaari. Avoimella paikalla voi perustaa muutaman sadan taimenkin metsikön. Taimien suojaus myyräsuojilla on ehdoton. Pahimmilla hirvialueilla hirviaitakaan ei ole huono idea.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 4/2019

• Lisää aiheesta: Visakoivun markkinat ontuvat
• Lisää erikoispuista: Vaatelias tervaleppä viihtyy lehtokorvissa ja Kontorta on Kalliovuorten kasvatti

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.