1. Mikä metsitystukilaki on?

Metsitystukilaki on määräaikainen, vuosille 2021–2023 säädetty laki, jolla tuetaan joutoalueitten eli puuttomien tai lähes puuttomien alueitten metsittämistä. Tuen pääasiallinen tarkoitus on edistää hiilensidontaa.

2. Minkälaisille kohteille tukea myönnetään?

Joutoalueilla tarkoitetaan maatalouskäytön ulkopuolelle jääneitä peltolohkoja ja entisiä turvetuotantoalueita. Muut kohteet, kuten käytöstä poistuneet sähkölinjat, ovat mahdollisia mutta marginaalisia. Metsätalouden vähäpuustoisille kitu- ja joutomaille tukea ei myönnetä.

3. Miten tukea haetaan?

Tukea haetaan Metsäkeskuksesta. Ensisijaisesti suositellaan sähköistä hakuportaalia. Hakemuksen voi täyttää myös paperisena ja toimittaa sen Metsäkeskuksen toimipisteisiin tai turvapostilla osoitteeseen kemerahakemukset@metsakeskus.fi. Hakulomakkeet löytyvät Metsäkeskuksen verkkosivuilta.

4. Ehtiikö tuki tulevan kevään istutustöihin?

Tavoitteena on, että tukipäätöksiä tehdään ennen kevättä, jotta ensimmäiset työvaiheet pääsisivät käyntiin jo tulevana kesänä.

5. Kuinka suuri tuki on?

Tuen hehtaarikohtainen määrä vaihtelee maalajin, metsitystavan ja puulajien mukaan. Tuki muodostuu kahdesta osasta, kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta.

Hehtaarikohtainen kustannuskorvaus on porrastettu seuraavasti: 2 000 euroa turvepohjaisten maiden istutukseen, 1 500 euroa kivennäismaiden istutukseen ja kylvöön ja entisten turvetuotantoalueiden istutukseen, 1 000 euroa entisten turvetuotantoalueiden kylvöön.

Kivennäismaiden istutuksissa voidaan maksaa 300 eurolla korotettu tuki, jos vähintään neljäsosa taimista on jaloja lehtipuita tai tervaleppää.

Hoitopalkkio on kaikilla maapohjilla 900 euroa hehtaarilta. Se maksetaan kahdessa 450 euron erässä kahden ja kahdeksan vuoden kuluttua metsityksen toteutusilmoituksesta, kun taimikko on asianmukaisesti hoidettu. Hoitopalkkio maksetaan automaattisesti ilman eri hakemusta.

6. Kuinka ison osan todellisista kuluista hoitopalkkio kattaa?

Hoitopalkkion tarkoitus on korvata täydennysistutuksen, lannoituksen, heinäyksen ja taimikon perkauksen kuluja. Todellisten hoitokustannusten määrä vaihtelee kohteittain paljon, joillakin kohteilla hoitopalkkion saa varsin vähällä työllä.

7. Kuinka pienelle alalle voi saada tukea?

Kohteen tulee olla vähintään puoli hehtaaria ja leveydeltään vähintään 20 metriä.

8. Paljonko peltoheitolla saa olla luontaisesti syntynyttä puustoa?

Metsityslain mukaan alue saa olla lievästi vesoittunut, mutta runsaasti vesakoitunut peltoheitto ei ole tukikelpoinen. Lievästi vesoittuneella tarkoitetaan kohdetta, jossa saralla on yksittäisiä vesakkopuskia.

Alueet, joilla on luontaisesti syntynyt taimikko, ovat metsämaata, eivätkä näin ollen täytä tukiehtoja.

9. Mikä on vaadittu viljelytiheys?

Taimitiheydet on määritelty metsitystukeen liittyvässä valtioneuvoston asetuksessa viljeltävän puulajin mukaan. Viljelytiheydet ovat seuraavat: mänty 2 000, kuusi 1 800, siperianlehtikuusi ja hybridihaapa 1 300, rauduskoivu, tervaleppä sekä tammi ja muut jalot lehtipuut 1 600 tainta hehtaarille. Hieskoivun viljelyä metsityslaki ei tue.

Viljelytiheyttä määriteltäessä luontaisesti syntyneet taimet lasketaan mukaan. Viljeltävän puulajin taimia on istutettava vähintään 1 000 kappaletta hehtaarille, jotta tuki voidaan myöntää.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 2/2021

• Lisää aiheesta: Tässä voisi kasvaa metsä

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.