1. Mitä energiapuu on?

Energiapuulla tarkoitetaan kaikkea metsästä energiakäyttöön korjattavaa raaka-ainetta. Energiapuuta ovat esimerkiksi uudistusaloilta korjattavat hakkuutähteet ja kannot sekä nuoren metsän harvennuksilta korjattava karsittu rankapuu, karsimaton kokopuu ja pieniläpimittainen kuitupuu.

2. Millaisille kohteille energiapuuharvennus sopii?

Energiapuuta korjataan yleensä sellaisista nuorista metsistä, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä. Tyypillinen kohde on ylitiheä nuori metsä, jossa kasvaa riukuuntuneita ja läpimitaltaan pieniä puita. Tällaisen puuston harventaminen on kallista, mutta korjuukustannuksia voidaan pienentää myymällä energiapuuta.

Energiapuuta voidaan korjata myös hoidettujen metsien ensiharvennuksilta. Tällaisilla kohteilla energiapuun korjuu kasvattaa hakkuukertymää ja siten hakkuutuloja.

3. Miten energiapuuharvennus tehdään?

Sellaisista nuorista metsistä, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä, korjataan kokopuuta tai rankapuuta. Kokopuun korjuu tarkoittaa sitä, että puut otetaan talteen oksineen ja latvoineen. Rankapuun korjuussa oksat ja latvukset jätetään metsään. Hoidettujen metsien ensiharvennuksilta voidaan ainespuun korjuun lisäksi korjata energiapuuksi latvuksia ja jossain määrin myös pieniläpimittaista kuitupuuta.

4. Sopiiko energiapuuharvennus kaikille kasvupaikoille?

Kokopuun korjuuta ei tule tehdä kuivahkoja kankaita karummilla tai ravinnepuutteesta kärsivillä kasvupaikoilla, sillä valtaosa puiden ravinteista on neulasissa ja lehdissä. Sopivillakin kohteilla noin kolmannes latvusmassasta pitäisi jättää metsään.

Rankapuun korjuu sopii kaikenlaisille kasvupaikoille.

5. Millaisilta uudistusaloilta hakkuutähteitä korjataan?

Hakkuutähteitä ja kantoja korjataan lähinnä reheviltä kuusen uudistusaloilta – kantojen korjuu on tosin nykyisin melko vähäistä. Männyn uudistusaloilla hakkuutähteen kertymä on yleensä niin pieni, ettei korjuu kannata.

Kuivahkoja kankaita karummilta kasvupaikoilta hakkuutähteitä ei tulisi kerätä, eikä myöskään ravinnehäiriöistä kärsiviltä kohteilta. Muillakin kohteilla kolmasosa hakkuutähteistä suositellaan jättämään metsään.

Metsänhoidon suositusten mukaan hakkuutähteen ja kantojen korjuu on järkevää, jos ainespuukertymä on yli 200 kuutiometriä hehtaarilla ja kohde on vähintään hehtaarin suuruinen.

6. Onko ennakkoraivaus tarpeen?

Nuorissa metsissä ennakkoraivaus on usein tarpeen. Varsinkin, jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä, on puuston alla paljon näkyvyyttä haittaavaa aluskasvillisuutta. Ennakkoraivaus parantaa korjuutyön laatua ja tuottavuutta.

7. Millaisella kalustolla energiapuuharvennukset tehdään?

Energiapuuharvennukset tehdään pääosin metsäkoneilla, mutta jonkin verran energiapuuta korjataan myös metsurityönä ja isäntälinjan korjuukalustolla hankintatyönä. Energiapuuharvennuksilla käytetään sekä harvennushakkuisiin soveltuvia metsäkoneita että energiapuun korjuuseen räätälöityjä hakkuukoneita, jotka suoriutuvat sekä hakkuusta että puutavaran metsäkuljetuksesta. Hakkuissa käytetään kerääviä ja joukkokäsitteleviä energiakouria, joihin mahtuu kerralla useampi runko.

Maastoltaan tasaisten pienpuuleimikoiden ja erilliskohteiden, kuten metsäteiden varsien ja peltojen reunojen, raivauksissa voidaan käyttää myös kaivinkoneita, joissa on energiakoura.

8. Onko energiapuun kasvatus taloudellisesti kannattavaa?

Yleensä ei, sillä energiapuusta maksetaan vähemmän kuin kuitupuusta. Luontaisesti syntyneissä turvemaan hieskoivikoissa energiapuun kasvatus voi kuitenkin olla järkevää. Siellä taimikonhoito ja harvennukset voidaan jättää väliin ja kasvattaa puusto lyhyellä kiertoajalla eli 40–50 vuodessa energiapuuksi.

Energiapuun kasvatus voi tulla kyseeseen myös männyn laatukasvatuksen yhteydessä. Siinä männikkö kasvatetaan taimikkovaiheessa tavallista tiheämpänä, jotta puiden rungoista tulee mahdollisimman suoria ja vähäoksaisia. Ensiharvennus tehdään laatuharvennuksena energiapuuta korjaten, kun puusto on 10–12 metrin mittaista.

9. Miten paljon energiapuusta maksetaan?

Rankapuusta maksettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) hintatilastojen mukaan viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä keskimäärin 5,60 euroa kuutiometriltä. Kokopuusta maksettiin keskimäärin 3,90 euroa, latvusmassasta 4,30 euroa ja kannoista 2,00 euroa kuutiometriltä.

Energiapuun hinta vaihtelee enemmän kuin ainespuun hinta. Hintaan vaikuttavat muun muassa korjuukustannukset ja korjuukohteen etäisyys energiapuuta käyttävästä voimalaitoksesta.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 2/2022

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.