1 Mitä maan kivisyydellä tarkoitetaan?

Kivisyys kertoo, mikä on kivien ja lohkareiden osuus puiden juuristokerroksen tilavuudesta.

2 Miten metsämaan kivisyys määritetään?

Pintamaan kivisyys voidaan määritellä esimerkiksi teräsrassin avulla. Senttimetrin paksuinen rassi koitetaan painaa kolmenkymmenen sentin syvyyteen maahan. Se, kuinka syvälle rassi keskimäärin kohteella uppoaa, kertoo maan kivisyyden.

Kivisyys vaihtelee paljon jopa yhden kuvion sisällä. Niinpä mittaus tehdään useammasta kohtaa ja tuloksista lasketaan keskiarvo.

Metsämaat jaetaan kivisyydeltään kolmeen luokkaan: vähäkivinen, kivinen ja erittäin kivinen.

3 Missä päin Suomea on kivisiä maita?

Kivisiä paikkoja on ympäri Suomen kaikilla kasvupaikoilla. Runsaasti kivisiä metsämaita löytyy maannousemarannikolta sekä vesistöjen läheisyydestä. Esimerkiksi Pohjanmaalla sekä Päijänteen läheisyydessä on paljon kivisiä maita.

Paikallisilla metsänhoitoyhdistyksillä ja muilla metsäalan toimijoilla on käsitys oman toimialueensa kivisyydestä.

4 Miten kivisen maan tunnistaa?

Pintakiviset paikat, joissa kiviä näkyy paljon maan pinnalla, on helppo tunnistaa. Karuilla metsämailla on monesti paljon kiviä pinnassa, mutta pintakivisyyttä löytyy myös viljavilta kasvupaikoilta.

Monesti kivisyys paljastuu vasta, kun maata muokataan ja kunttaa revitään. Jotain kivisyydestä voi päätellä jalan alla epätasaiselta tuntuvasta maastosta. Myös metsäkoneen ajourasta voi nähdä, paljonko kiviä on ja kuinka niukasti kivennäismaata kivien seasta löytyy.

5 Miten kivisyys vaikuttaa uudistamiseen?

Kivisyys hankaloittaa merkittävästi uudistamista, jos kivien osuus maan pintakerroksesta on yli kuusikymmentä prosenttia. Tällöin teräsrassi uppoaa maahan keskimäärin alle 12 senttimetriä ja maa luokitellaan erittäin kiviseksi.

Vähäisempikin kivisyys voi tehdä hallaa uudistamiselle. Etenkin maanmuokkauksen jälki kärsii kivisyydestä. Mättäiden tekeminen ei välttämättä onnistu, sillä maata ei yksinkertaisesti riitä mättäiksi asti. Samalla taimille sopivia istutuspaikkoja saattaa syntyä niukalti ja epätasaisesti.

Istutustyötä vaikeuttavat jo pienemmätkin kivet. Sopivaa istutuskohtaa joudutaan hakemaan eikä uudistusalalle välttämättä saada taimia tasaisesti eikä suunniteltua määrää.

6 Kannattaako hakkuutähteet kerätä kiviseltä uudistusalalta?

Rehevien maiden kuusikoista hakkuutähteiden keruu voi olla perusteltua. Kaivinkoneen kuljettajan on helpompi hahmottaa sopivat muokkauskohdat, kun hakkuutähteet eivät haittaa näkyvyyttä. Myös metsuri kiittää, kun istutuspaikkoja ei tarvitse etsiä risujen seasta.

Karujen maiden hakkuutähteet jätetään maatumaan ravinteiksi.

7 Mikä maanmuokkausmenetelmä kiviselle kohteelle valitaan?

Kuuselle istutettavat rehevät maat ensisijaisesti laikkumätästetään myös kivisillä mailla, mikäli se vain on mahdollista. Muokkaaja voi tarvittaessa paljastaa kivennäismaalaikkuja eli laikuttaa sellaiset kohdat, joihin mättäitä ei kivisyyden vuoksi saada tehtyä.

Jos pintamaassa on vain ohut kivikerros, voidaan kokeilla naveromätästystä. Siinä kivikerroksen alta otetaan maata ja tehdään siitä mättäitä. Äärimmäisenä maanmuokkauskeinona kivisellä maalla on siirtomätäsistutus, jossa mättään materiaali tuodaan muualta.

Mikäli istutusala paljastuu mätästykselle liian kiviseksi eikä siirtomättäiden tekoon haluta tai kannata ryhtyä, maa voidaan laikuttaa kauttaaltaan tai äestää. Äestyksessä kivennäismaa paljastetaan karikkeen alta siten, että muokkausjäljet muodostavat pitkiä leveitä vakoja.

Myös kylvön yhteydessä maa laikutetaan tai äestetään.

8 Kannattaako kivinen maa laikuttaa vai äestää?

Kaivinkoneella tehtävä laikutus soveltuu monesti kivisille maille paremmin kuin äestys. Laikutuksessa pystytään ohjaamaan, mihin laikku tehdään. Äestyksessä ajetaan äkeellä kivien yli, kiviä pyörähtää maan pinnalle ja maata avataan tarpeettoman paljon. Äestyksen jäljiltä maa on monesti huomattavasti epätasaisempi kuin laikutuksen jälkeen.

Äestystä puoltaa hinta. Se on noin 150 euroa hehtaarilta edullisempaa kuin laikutus.

Juttua varten on haastateltu johtavaa tutkijaa Timo Saksaa Luonnonvarakeskuksesta, metsäasiantuntija Marko Leppälää Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeestä sekä metsäasiantuntija Ilkka Kurunlahtea Metsänhoitoyhdistys Keskipohjasta.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 3/2020

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.