1. Miten energiapuu määritellään?

Energiapuulla tarkoitetaan kaikkea metsästä energiakäyttöön korjattavaa biomassaa.

Energiapuujakeita ovat latvusmassa ja kannot sekä karsittu rankapuu ja karsimaton kokopuu.

2. Mitkä ovat energiapuun hakkuutavat?

Energiapuuta voidaan korjata sekä hoidetuista että hoitamattomista metsistä.

Erilliskorjuussa metsästä korjataan vain energiapuuta. Integroiduksi korjuuksi kutsutaan korjuuta, jossa metsästä otetaan talteen samanaikaisesti energia- ja kuitupuuta.

Tyypillisimmin energiapuuta korjataan ensiharvennuksen yhteydessä karsittuna rankana tai kokopuuna. Kokopuunkorjuussa puut otetaan talteen oksineen ja latvoineen. Karsittujen rankojen korjuussa oksat ja latvukset jäävät ravinteeksi metsään.

Hakkuutähteitä sekä vähenemässä määrin kantoja kerätään energiaksi lähinnä kuusikoiden uudistusaloilta.

3. Minkälainen on tyypillinen energiapuu-kohde?

Tyypillinen energiapuukohde on riukuuntunut 15­–20-vuotias metsä, jossa runkoluku on suuri, mutta hakattavan rungon keskiläpimitta pieni. Elävä latvus on supistunut ja metsä kärsii ylitiheydestä joko unohtuneen tai turhan lievänä tehdyn taimikonhoidon seurauksena.

Kohde kaipaa kiireellistä harvennusta, mutta rungon keskikoko ei riitä kannattavaan ensiharvennukseen. Rungot ovat keskimäärin alle 70-litraisia ja läpimitaltaan alle 12-senttisiä.

4. Saako energiapuun korjuuseen tukea?

Kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemeran mukaan nuoren metsän hoidon tukea maksetaan 230 euroa hehtaarilta. Jos nuoren metsän hoidon yhteydessä korjataan pienpuuta, voidaan tukea korottaa 200 euroa, jolloin tuki on 430 euroa hehtaaria kohden.

Nuoren metsän kunnostukseen voi saada kemeratukea, koska toimenpide ei ole taloudellisesti muuten kannattava.

5. Millä ehdoin energiapuun korjuuta tuetaan?

Jotta pienpuun korjuuseen voi saada kemeratukea, kohteen tulee olla kooltaan vähintään kaksi hehtaaria. Puuston keskiläpimitta saa olla enintään 16 senttiä ja pienpuuta tulee kertyä hehtaarilta vähintään 35 kuutiota Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa vähintään 25 kuutiota. Mukana saa olla myös kuitupuuta.

Poistettavia runkoja pitää olla Etelä-Suomessa yli 1 500 kappaletta hehtaarilla ja Pohjois-Suomessa yli 1 000 kappaletta hehtaarilla. Korjattavien runkojen kantoläpimitan on oltava vähintään kaksi senttimetriä.

Rahoitushakemus tulee tehdä ennen töiden alkua. Energiapuusavotta voi pienentyä, mutta ei kasvaa haetusta.

6. Kannattaako energiapuuta erikseen kasvattaa?

Energiapuusta maksetaan noin puolet vähemmän kuin kuitupuusta, joten taimikonhoitoa ei kannata tarkoituksella jättää tekemättä ja kasvattaa energiapuuta.

7. Miten energiapuun korjuu toteutetaan?

Energiapuun harvennuskohteilla hakkuun ja kuljetuksen tekee yleensä erillinen kone. Puutavaran mittaus tehdään punnituksen perusteella ja vartavasten ajotyöhön suunnitelluilla metsätraktoreilla, jolloin mittaustulos on luotettavampi.

Pieniläpimittaisen riukuuntuneen metsän energiapuun korjuuseen voidaan myös käyttää yhdistelmäkonetta, joka sekä hakkaa että kuljettaa energiapuun tienvarteen.

Giljotiiniterällä ja rungot niputtavalla keruukäpälällä varustettu kaivinkone soveltuu energiapuunkorjuuseen etenkin pellonreunoilla.

8. Milloin energiapuun korjuu on kannattavaa?

Parhaimmillaan energiapuun harvennuksessa hoidetaan metsä kuntoon ja käteen jää vielä kantorahatuloja. Kannattava korjuu edellyttää, että leimikko täyttää kemeratuen ehdot ja hakkuukertymä on riittävä, vähintään 50­–60 kiintokuutiota hehtaarilla. Korjuukustannukset alenevat, mikäli kohteelta löytyy ohuen riukupuun lisäksi myös järeämpää energiapuuta.

Kannattavinta energiapuun korjuu on kovan maan kesäkorjuukelpoisissa leimikoissa, joissa energiapuuta ei kulu ajourien havutukseen. Metsäkuljetusmatka tienvarsivarastolle tulisi myös olla kohtuullinen, korkeintaan 300­–400 metriä.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 7/2020

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.